| Yhteenveto: | Päihteidenkäytön määrän ja haittojen kasvaessa maailmanlaajuisesti, on päihdetyössä kehittynyt erilaisia
suuntia sille, millä tavalla ongelmaan tulisi vastata. Joissain suuntauksissa on painotettu enemmän raittiuden
merkitystä ja toisissa haittoja vähentävää näkökulmaa. Haittoja vähentävän näkökulman mukaisesti
päihteidenkäytön lopettaminen ei ole ensimmäinen tavoite päihdeongelman kitkemiseksi. Suuntauksessa
painotetaan haittojen vähentämistä yksilölle sekä yhteiskunnalle. Osana haittoja vähentävää suuntausta
ovat muodostuneet käyttöhuoneet. Tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa käyttöhuonekeskustelun
argumentaatiosta ja laajentaa ymmärrystä siitä, miten käyttöhuoneista keskustellaan.
Tutkielman aineistona toimii 24 artikkelia Helsingin Sanomien verkkolehden sivustolta vuosilta 2019–
2023. Tutkielman analyysimenetelmänä toimi diskurssianalyysin alalaji argumentaationanalyysi. Argumentaationanalyysin
apuna käytin Jokisen (1999) määrittämiä 15 retoriikan keinoa.
Aineiston analyysissa arvioin, kuinka paljon mitäkin retorista keinoa käytettiin. Lopulliset 13 keinoa jaottelin
neljään kategoriaan; kerronnalliset keinot, yksittäiset sanat tai sanamuodot, muihin vertaamisen keinot
sekä toteamukset. Kerronnalliset keinot olivat kategorioista eniten käytetty kattaen n. 46 % koko aineistossa
käytetyistä keinoista. Toisiksi suurin kategoria oli yksittäiset sanat ja sanamuodot, kolmanneksi
muihin vertaamisen keinot, sekä neljänneksi toteamukset. Kerronnallisia keinoja käytettiin huomattavasti
muita keinoja enemmän aineistossa puhuttaessa huumeiden käyttöhuoneista.
Tulokset tuottavat tietoa siitä, miten Helsingin sanomien artikkeleissa argumentoidaan huumeiden käyttöhuonekeskustelussa.
Aiheesta ollessa vähän tutkimusta sekä tutkielman ollessa pieni ja tarkkarajainen,
ovat tulokset sovellettavissa jatkotutkimuksen pohjaksi. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa
luomaan lähtöasetelmia argumentaation tarkastelulle.
|
|---|