Sosiaalisten verkostojen merkitys lastensuojelun sijaishuollosta itsenäistyvillä nuorilla kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Tässä tutkielmassa käsitellään sijaishuollosta itsenäistyvien sosiaalisia verkostoja ja sosiaalista tukea sekä niiden merkitystä itsenäistymiseen. Lastensuojelusta itsenäistyvät voivat kohdata monenlaisia haasteita itsenäistyessä, erityisesti jos lähiympäristön tuki ei ole vahvaa. Sosiaaliset verk...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Oinonen, Vuokko
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102998
Description
Summary:Tässä tutkielmassa käsitellään sijaishuollosta itsenäistyvien sosiaalisia verkostoja ja sosiaalista tukea sekä niiden merkitystä itsenäistymiseen. Lastensuojelusta itsenäistyvät voivat kohdata monenlaisia haasteita itsenäistyessä, erityisesti jos lähiympäristön tuki ei ole vahvaa. Sosiaaliset verkostot voidaan jakaa heikkoihin ja vahvoihin siteisiin. Vahvoilla siteillä on merkittävä rooli sosiaalisen tuen muodostumisessa. Tutkimusmenetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistoksi valikoitui 18 kansainvälistä tutkimusartikkelia, joista suurin osa on tehty Yhdysvalloissa. Analyysimenetelmänä toimii laadullinen sisällönanalyysi. Tulosten teemat koostuvat formaaleista ja informaaleista verkostoista, emotionaalisesta tuesta, materiaalisesta tuesta, informaatiosta, seurallisuudesta sekä sosiaalisen tuen puutteesta. Keskeisinä analyysin tuloksina ovat, että nuorilla on yksilöllisesti formaaleja ja informaaleja verkoston siteitä. Biologiset perheen jäsenet ja ystävät muodostavat vahvoja siteitä yleisimmin nuorille. Vahvoja siteitä voi myös muodostua sukulaisten kanssa erityisesti, jos biologisen perheen kanssa ei ole läheisiä välejä. Jokaisella nuorella on erilaisia ammattilaisia formaaleissa verkostoissa ja heihinkin voi muodostua vahvoja siteitä, mutta yleensä ne jäävät heikkojen siteiden kaltaisiksi. Sosiaalinen tuki ja sosiaaliset verkostot voivat olla merkittäviä tekijöitä itsenäistymisen sujuvoittamiseen ehkäisemällä haasteita esimerkiksi arkipäiväisten askareiden, taloudellisten asioiden sekä mielenterveyden kanssa. Emotionaalisella ja materiaalisella tuella on tärkein asema itsenäistymisen sujuvoittamisella sosiaalisen tuen muodoista. Toisaalta sosiaalisissa verkostoissa voi olla vain heikkoja siteitä, jolloin tuki voi jäädä puutteelliseksi ja nuori ei saa riittävästi tukea ongelmiinsa. Informaalien verkostojen vahvojen siteiden puuttuessa formaaleilla verkostoilla on tärkeä asema sosiaalisen tuen paikkaamisessa, ja jos nuori ei hae tukea formaaleista verkostoista voi riskikäyttäytyminen kasvaa. Suomen kontekstissa tämä korostaa erityisesti jälkihuollon palveluiden tärkeyttä.