| Yhteenveto: | Mäkelä, T. & Talka, A. 2025. The Associations Between Occupational Health Services and Employees’ Perceived Well-Being and Sick Leave. Faculty of Sport and Health Sciences, Uni-versity of Jyväskylä, (Sport and Exercise Medicine) Master’s Thesis, 78 pages, 4 appendices.
Workplace well-being is increasingly important as careers extend, and its impact on organizational productivity is well recognized. This study examined whether occupational health services are associated with employees’ perceived well-being and sickness absences within the commissioning organization.
The study was conducted as a survey using the Webropol survey tool. The data consisted of employees from the commissioning organization (men n = 58, women n = 33) who responded to the survey, as well as occupational health statistics from the years 2022 and 2023 provided by the organization. The associations between occupational health services and the number of sick leave days and perceived well-being were assessed using Likert scale questions. These questions were cross-tabulated with the use of occupational health services and sick leave, perceived well-being, and different groups (age, sex, function, and employee group), and these results were compared to occupational health statistics. The associations between occupational health services and various subareas were examined using the chi-square test and Spearman’s and Pearson’s correlation coefficients.
A statistically significant positive association was found between the use of occupational health services and sick leave (χ² = 9.610, df = 4, p = 0.048). No statistically significant associations were found between the use of occupational health services and perceived well-being (χ² = 4.817, df = 4, p = 0.307), perceived physical well-being (χ² = 3.054, df = 4, p = 0.549), perceived psychological well-being (χ² = 7.013, df = 4, p = 0.135), or perceived social well-being (χ² = 6.744, df = 4, p = 0.150). A statistically significant negative association was observed between workplace surveys and sick leave (r = -0.472, p = 0.017). A statistically significant positive association was found between physiotherapy and perceived psychological well-being (r = 0.364, p = 0.040). In addition, statistically significant positive associations with perceived social well-being were found for health check-ups (r = 0.276, p = 0.010), Kela 1 laboratory tests (r = 0.248, p = 0.028), occupational physiotherapy (r = 0.381, p = 0.006), Kela 2 laboratory tests (r = 0.318, p = 0.014), and physiotherapy (r = 0.362, p = 0.042).
Occupational health services are associated with sick leave and subareas of perceived well-being on a service level. Preventive services such as workplace surveys may reduce sick leave and improve perceived well-being. The results highlight the importance of prevention, cooperation between employers and occupational health services, and the individualization of services in promoting workplace well-being.
Keywords: occupational health services, occupational well-being, employee, sick leave, perceived well-being
Mäkelä, T. & Talka, A. 2025. Työterveyspalveluiden yhteys työntekijöiden koettuun työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, (liikuntalääketiede) pro gradu -tutkimus, 78 s., 4 liitettä.
Työhyvinvointi on tärkeää työurien pidentyessä, ja sen vaikutus organisaation tuottavuuteen on tunnistettu. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko työterveyspalveluilla yhteyttä työntekijöiden koettuun työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin tutkielman tilaajaorganisaatiossa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Webropol-kyselytutkimustyökalun avulla. Aineisto koostui tilaajaorganisaation työntekijöistä (miehiä n = 58, naisia n = 33) jotka vastasivat kyselytutkimukseen, ja tilaajalta saaduista työterveystilastoista vuosilta 2022 ja 2023. Työterveyspalveluiden yhteyttä sairauspoissaolojen määrään ja koettuun hyvinvointiin arvioitiin Likert-asteikollisten kysymyksien avulla. Kysymyksiä ristiintaulukoitiin työterveyspalveluiden käytön ja sairauspoissaolojen, koetun hyvinvoinnin ja eri ryhmien (ikä, sukupuoli, toiminto ja työntekijäryhmä) kanssa, ja näitä tuloksia verrattiin työterveystilastoihin. Työterveyspalveluiden yhteyttä eri osa-alueisiin tutkittiin khiin neliö -testin sekä Spearmanin ja Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla.
Työterveyspalveluiden käytön ja sairauspoissaolojen välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys (χ² = 9,610, df = 4, p = 0,048). Työterveyspalveluiden käytön ja koetun hyvinvoinnin (χ² = 4,817, df = 4, p = 0,307), koetun fyysisen hyvinvoinnin (χ² = 3,054, df = 4, p = 0,549), koetun psyykkisen hyvinvoinnin (χ² = 7,013, df = 4, p = 0,135) tai koetun sosiaalisen hyvinvoinnin (χ² = 6,744, df = 4, p = 0,150) välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Työpaikkaselvityksillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä käänteinen yhteys sairauspoissaoloihin (r = -0,472, p = 0,017). Fysioterapian ja koetun psyykkisen hyvinvoinnin välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys (r = 0,364, p = 0,040). Lisäksi terveystarkastuksilla (r = 0,276, p = 0,010), Kela 1 laboratoriotutkimuksilla (r = 0,248, p = 0,028), työfysioterapialla (r = 0,381, p = 0,006), Kela 2 laboratoriotutkimuksilla (r = 0,318, p = 0,014) ja fysioterapialla (r = 0,362, p = 0,042) havaittiin tilastollisesti merkitsevät positiiviset yhteydet koettuun sosiaaliseen hyvinvointiin.
Työterveyspalveluiden käyttö on yhteydessä sairauspoissaoloihin ja koettuun hyvinvointiin. Ennaltaehkäisevät palvelut kuten työpaikkaselvitykset voivat vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa koettua hyvinvointia. Tulokset korostavat ennaltaehkäisyn, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyön sekä palveluiden yksilöllisyyden merkitystä työhyvinvoinnin edistämisessä.
Avainsanat: työterveyspalvelut, työhyvinvointi, työntekijät, sairauspoissaolot, koettu hyvinvointi
|
|---|