| Yhteenveto: | Pro gradu –tutkielmassani tutkin liikkumisen, kehotietoisuuteen, koulustressin, resilienssin ja
koulussa viihtymisen yhteyksiä suomalaisilla toisen asteen opiskelijoilla. Lisäksi tutkin lukio
opiskelijoiden, ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden ja kaksois- tai kolmoistutkintoa
suorittavien opiskelijoiden sekä sukupuolten välisiä eroja liikkumisen, kehotietoisuuden,
koulustressin, resilienssin ja koulussa viihtymisen keskiarvoissa. Lopuksi tarkastelin vielä
opiskelupaikan ja sukupuolen yhdysvaikutusta tutkittaviin muuttujiin.
Tutkimuksen aineisto koostui 602 toisen asteen opiskelijasta (383 naista, 219 miestä, joista 443
lukio-opiskelijoita, 148 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita ja 28 kaksois- tai
kolmoistutkintoa suorittavia opiskelijoita) ympäri Suomea. Aineiston kerääminen Webropol
kyselylomakkeella alkoi 12/2024 ja päättyi 1/2025. Liikkumista tarkasteltiin tässä
tutkimuksessa subjektiivista kokemusta omasta liikkumisesta mittaavan International Physical
Activity Questionnare (IPAQ) –mittarin suomenkielisellä versiolla, kehotietoisuutta
Multidimensional
Assessment
of
Interoceptive
Awareness (MAIA-2) -mittarin
suomenkielisellä versiolla, koulustressiä School Burnout –mittarin suomenkielisellä versiolla,
resilienssiä Connor-Davidsonin Resilience Scalen (CD-RISC) -mittarin suomenkielisellä
varsiolla ja koulussa viihtymistä Positive and Negative Affect Schedule (PANAS) - mittarin
suomenkieliséllä versiolla. Käytettyjen mittareiden sisäistä luotettavutta arvioin Cronbachin α
kertoimen avulla, ja käytettyjen mittareiden validiteettti varmistettiin eksploratiivisen
faktorianalyysin avulla. Tutkimus on määrällinen tutkimus, ja tutkimusdataa analysoin
Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen, 1-suuntaisen varianssianalyysin ja monen
muuttujan varianssianalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat resilienssin ja koulussa viihtymiseen, koulustressin ja
kehotietoisuuden, koulustressin ja koulussa viihtymisen sekä kehotietoisuuden ja koulussa
myönteisten tunteiden olevan yhteydessä toisiinsa. Lukio-opiskelijoiden, ammatillisen
oppilaitoksen opiskelijoiden ja kaksois- tai kolmoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden
keskiarvojen välillä oli tilastollisesti merkitsevää eroa uupumuksessa sekä koulussa
myönteisten tunteiden kokemisessa. Sukupuolten keskiarvojen välillä tilastollisesti merkitsevä
ero löytyi koulussa koetuissa kielteisissä tunteisissa, resilienssissä, koulustressiä mittaavan
mittarin uupumuksen faktorissa, koulustressiä mittaavan mittarin riittämättömyyden faktorissa
sekä kehotietoisuutta mittaavan mittarin taipumus olla huolestumatta –faktorissa.
Opiskelupaikalla ja sukupuolella ei ollut yhdysvaikutusta liikkumiseen, kehotietoisuuteen,
koulustressiin, resilienssiin tai koulussa viihtymiseen.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tytöt ovat poikia alttiimpia alhaisemmalle
resilienssille, uupumukselle ja kielteisille tunteille koulussa. Lukio-opiskelijat ja kaksois- tai
kolmoistutkintoa suorittavat ovat alttiimpia uupumukselle ja vähemmälle myönteisten
tunteiden kokemiselle. Resilienssi taas on yhteydessä kehotietoisuuteen, koulussa viihtymiseen
ja koulustressiin toisen asteen opiskelijoilla.
This Master’s thesis investigates the associations between physical activity, body awareness,
school stress, resilience, and school enjoyment among Finnish upper secondary students. The
study further examines differences in the mean levels of these variables between general upper
secondary school students, vocational school students, and students pursuing dual or triple
qualifications, as well as between male and female students. Additionally, the interaction effect
of educational institution type and gender on the examined variables is explored.
The data were collected from a sample of 619 upper secondary students across Finland using a
Webropol survey questionnaire. Data collection was conducted between December 2024 and
January 2025.Physical activity was measured using the Finnish version of the International
Physical Activity Questionnaire (IPAQ), which assesses individuals’ subjective experiences of
physical activity. Body awareness was assessed with the Finnish version of the
Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness (MAIA-2). School stress was
measured using the Finnish version of the School Burnout Inventory, resilience with the Finnish
version of the Connor-Davidson Resilience Scale (CD-RISC), and school enjoyment with the
Finnish version of the Positive and Negative Affect Schedule (PANAS). The internal
consistency of the instruments was evaluated using Cronbach’s alpha, and validity of measures
was examined through exploratory factor analysis. This quantitative study employed Pearson’s
product-moment correlation coefficient, one-way analyses of variance (ANOVA) and
multivariate analyses of variance (MANOVA) to analyze the data.
Significant associations were found between resilience and school enjoyment, school stress and
body awareness, school stress and school enjoyment as well as body awareness and positive
emotions at school. Statistically significant differences were observed in the means of
exhaustion and positive emotions at school between different study programs. In the means of
negative emotions, resilience, and the exhaustion and inadequacy subscales of the school stress
measure, and the "not-worrying" subscale of the body awareness measure between genders. No
interaction effect of gender and study program was found for any of the variables.
The results suggest that girls are more susceptible than boys to lower resilience, exhaustion,
and negative emotions at school. Upper secondary students and those pursuing dual or triple
qualifications appear more vulnerable to exhaustion and experiencing fewer positive emotions
compared to students in vocational school. Resilience was associated with body awareness,
school enjoyment, and school stress among upper secondary students.
|
|---|