| Yhteenveto: | Tutkielma käsittelee metateoreettisella otteella tarinamaailman ja sekundaarimaailman käsitteitä ja koettelee kehitettyjä määritelmiä soveltamalla käsitteitä A. E. Ingmanin nuortenromaaniin Rimpisuon usvapatsas. Seikkailukertomus Pohjan periltä (2007 [1915]). Tavoitteena on selventää kertomusten maailmojen käsitteiden hämärtyneitä rajoja sekä ymmärtää, mihin valitut käsitteet parhaiten soveltuvat käytännön analyysin kannalta.
Teoreettisena aineistona hyödynnetään erityisesti David Hermanin (2002 & 2009), Marie-Laure Ryanin (2014 & 2019) ja Mark J. P. Wolfin (2012) kehittämiä teorioita. Ensimmäiseksi kehitetään tarinamaailman, fiktiivisen maailman ja sekundaarimaailman määritelmät, ja sitten perehdytään syvemmin tarinamaailmalle ja sekundaarimaailmalle teorioissa esitettyihin rakenteisiin. Näin muodostettuja analyysikäsitteitä sovelletaan tekemällä kaksi erillistä analyysiä kohdetekstistä. Lopuksi vertaillaan sekä teoriaosuuksien että analyysien löydöksiä ja annetaan näin vastaus tutkimusongelmaan.
Tutkielma osoittaa, että vaikka tarinamaailma ja sekundaarimaailma jakavat lähtökohtinaan kertomuksen tilan, ajan, henkilöhahmojen ja lukijan tulkintaprosessin aihepiirit, ne erottuvat toisistaan siinä, mihin tarkempiin ominaisuuksiin huomio kiinnittyy kohdetekstin esittämässä maailmassa. Tarinamaailma luo Rimpisuon usvapatsaan kertomuksellisista ominaisuuksista laajan yleiskuvan, kun taas sekundaarimaailma-analyysi keskittyy Patsassaaren, keskeisen tapahtumapaikan, ominaisuuksiin. Käsitteet eivät ole siis ongelmattomasti toisiinsa vaihdettavissa.
|
|---|