| Yhteenveto: | Tämä väitöskirja käsittelee sanan ja kuvan keinoin ilmaistujen merkitysten vuorovaikutusta Elsa Beskowin (1874–1953) kuvakirjoissa. Tutkimuksen tavoite on syventää käsitystä Ruotsin 1900-luvun alun merkittävimmästä lastenkirjailijasta ja lastenkirjallisuuden kuvittajasta. Tutkimuksessa analysoidaan multimodaalisesti kolmea Beskowin tunnettua kuvakirjaa: Tomtebobarnen (1910, Tonttulan lapset), Tant Grön, Tant Brun och Tant Gredelin (1918, Täti Vihreä, Täti Ruskea ja Täti Sinipunainen) ja Hattstugan (1930, Hattulan väki). Menetelmä perustuu Clare Painterin, J. R. Martinin ja Len Unsworthin (2013) kehittämään kuvakirjojen analyysimalliin, joka pohjautuu systeemis-funktionaaliseen kielioppiin. Mallia on kuitenkin mukautettu sekä Beskow-aineiston että ruotsin kielen kannalta, ja myös perinteisen kieliopin metodeja on hyödynnetty. Sanoja ja kuvia tutkitaan erikseen, mutta myös suhteessa toisiinsa.
Interpersoonaisella tasolla analyysiin sisältyy fokalisaatio; paatos, affekti ja karakterisointi; valta; sosiaalinen etäisyys; osallisuus, orientaatio ja solidaarisuus; tunnelma tai atmosfääri ja luokittelu. Ideationaalisella tasolla analyysi käsittää toiminnan, henkilöhahmon ja olosuhteet. Tekstuaalisella tasolla analysoidaan ulkoasua, kehystystä ja rinnastusta sekä fokusta ja tiedon kulkua.
Tutkimus osoittaa, että sanan ja kuvan välillä vallitsee monimutkainen suhde kaikilla kolmella tasolla. Tuloksia voidaan tulkita aiemman Beskow-tutkimuksen valossa. Tämä koskee esimerkiksi Beskowin lujaa otetta hahmoista ja ihanteellisesta tiiviistä yhteisöstä interpersoonaisella tasolla, vaatteiden värien merkitystä ja ympäristön tarkkaa kuvausta ideationaalisella tasolla sekä vaihtelevaa sanajärjestystä ja lauseiden sujuvaa rinnastusta tekstuaalisella tasolla. Sanan ja kuvan monimutkainen vuorovaikutus nähdään Beskowin luovan prosessin tuloksena, kuten hän sitä itse kuvaili: Beskowin mukaan sanojen ja kuvien pitää syntyä samaan aikaan.
Tulokset muodostavat pohjan teoreettiselle pohdinnalle kuvakirjojen typologiasta ja aineiston historiallisuudesta. Beskow-aineistoa parhaiten kuvaava kuvakirjateoria on David Lewisin (2001a) ajatus kuvakirjasta ekosysteeminä. Tämä malli ottaa huomioon sen, että sanat ja kuvat ovat riippuvaisia toisistaan, että sanan ja kuvan suhde voi näyttää erilaiselta samassa kirjassa ja että niin sanoilla kuin kuvilla on useita eri tehtäviä. Mitä tulee historialliseen ulottuvuuteen, tässä tutkimuksessa tarkastellut kuvakirjat luotiin noin sata vuotta sitten, mutta niiden ikä ja monimutkaisuus eivät näytä karkottavan uusia sukupolvia – päinvastoin. Teokset ovat edelleen kanonisia. Missä määrin teokset ovat vaikuttaneet Beskowin aikalaisiin tai myöhempiin kuvakirjojen tekijöihin, on kysymys, johon tulevan tutkimuksen kannattaa vastata.
This doctoral thesis examines the interplay between meanings expressed through word and image in picturebooks by Elsa Beskow (1874–1953) with the aim of deepening our knowledge of the authorship and artistry of Sweden’s most prominent writer and illustrator of children’s fiction during the first half of the twentieth century. This is done through a multimodal analysis of three well-known picturebooks from Beskow’s production: Tomtebobarnen (1910, Children of the Forest), Tant Grön, Tant Brun och Tant Gredelin (1918, Aunt Green, Aunt Brown and Aunt Lavender) and Hattstugan (1930, The Children of Hat Cottage). The method is based on a model for the analysis of picturebooks developed by Clare Painter, J.R. Martin and Len Unsworth (2013). The origin of this model is systemic-functional grammar. However, the model is adapted to suit both Beskow’s material and the Swedish language, and in part, methods from traditional grammar have been adopted. Words and images are studied separately, but also in relation to one another.
At the interpersonal level, the analysis includes focalisation; pathos, affect and characterisation; power; social distance; involvement, orientation and solidarity; ambience or atmosphere, and graduation. At the ideational level, the analysis comprises action, character, and circumstantiation. At the textual level, the analysis concerns layout, framing and coordination, and focus and information flow.
Overall, the study shows a complex relationship between word and image on all the three levels. The results may be interpreted in the light of much of the research background on Beskow. This applies, for example, to the firm grasp of the characters and the close community as an ideal on the interpersonal level, the importance of the colours of the clothes and the precise depiction of the environment on the ideational level, and the varied word order and smooth coordination of sentences on the textual level. The complex interplay between word and image is interpreted as a result of Beskow’s creative process as she herself described it; according to Beskow, words and images should be born at the same moment.
The results form the basis for a theoretical discussion concerning the typology of picturebooks as well as the historicity of the material. The picturebook theory that seems to capture Beskow’s material best is David Lewis’s (2001a) idea of the picturebook as an ecosystem. This model takes into account that words and images are dependent on each other, that the relationship between word and image can look different within the same book, and that both words and images have a number of different functions. As regards the historical dimension, the picturebooks in the present study were created about a hundred years ago; yet their age and complexity do not seem to deter new generations – on the contrary. The works continue to be canonical. To what extent the works influenced contemporary and later creators of picturebooks is a question that deserves to be answered in the future.
|
|---|