Hedelmällisyys ja kuukautiskierron häiriöt urheilijoilla ja verrokeilla

Hedelmällisyydellä tarkoitetaan kykyä tulla raskaaksi. Hedelmällisyyteen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten erilaiset sairaudet ja energiansaatavuus. Erityisesti urheilijat ovat riskissä matalalle energiansaatavuudelle, joka voi pitkittyessään kehittyä urheiluun liittyväksi energiavajeeksi. Matala...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Nuora, Anna
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102969
Kuvaus
Yhteenveto:Hedelmällisyydellä tarkoitetaan kykyä tulla raskaaksi. Hedelmällisyyteen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten erilaiset sairaudet ja energiansaatavuus. Erityisesti urheilijat ovat riskissä matalalle energiansaatavuudelle, joka voi pitkittyessään kehittyä urheiluun liittyväksi energiavajeeksi. Matala energiansaatavuus voi aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, jotka voivat pitkittyessään lisätä riskiä esimerkiksi osteoporoosille. Urheilijoiden keskuudessa on todettu kuukautiskierron häiriöiden esiintyvyyden olevan suurempaa kuin ei-urheilijoilla. Tämän havainnon perusteella urheilijoilla on kohonnut riski hedelmällisyysongelmille. Tiedetään myös, että raskauden yrityksen hetkellä esiintyvät kuukautiskierron häiriöt voivat heikentää hedelmällisyyttä. Näiden seikkojen vuoksi urheilijoiden hedelmällisyyttä ja aiempien kuukautiskierron häiriöiden yhteyttä hedelmällisyyteen on tärkeää tutkia. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko urheilijoilla ja verrokeilla eroa hedelmällisyydessä. Lisäksi selvitettiin, onko aiemmin esiintyneillä kuukautiskierron häiriöillä yhteyttä hedelmällisyyteen. Tämän tutkimuksen osallistujat (n = 198, 50,5 % urheilijoita) olivat osallistuneet MEBS-kyselytutkimukseen vuonna 2022. Aineisto koostui entisistä urheilijoista, jotka olivat urheilu-uransa aikana kilpailleet maastojuoksussa tai yleisurheilussa suomenmestaruustasolla, ja heidän ikävakioiduista verrokeistaan. Tämän tutkimuksen analyysiin sisällytettiin hedelmällisyyttä kuvaavat muuttujat, joita olivat raskauden yrityksen kesto, raskauksien lukumäärä, raskauden yritys vähintään vuoden ajan onnistumatta siinä ja tieto, onko osallistuja ollut koskaan raskaana vai ei. Hedelmällisyyttä kuvaavien muuttujien lisäksi analyyseissä oli mukana kuukautiskierron häiriöistä kertova muuttuja, joka kertoi, oliko osallistujalla ollut aiemmin joko primaarista tai sekundaarista amenorreaa. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja Khiin neliö -testiä. Urheilijoiden ja verrokkien välillä ei havaittu eroja hedelmällisyydessä. Eroja ei havaittu siinä, oliko osallistuja ollut raskaana (p = 0,287) tai yrittänyt raskautta vähintään vuoden ajan onnistumatta siinä (p = 0,801). Raskauksien lukumäärän tai raskauden yrityksen keston osalta ei myöskään havaittu eroja. Aiemmin esiintyneiden kuukautiskierron häiriöiden ja hedelmällisyyden välillä ei havaittu yhteyttä. Yhteyttä ei havaittu siinä, oliko osallistuja ollut raskaana (p = 0,683) tai yrittänyt raskautta vähintään vuoden ajan onnistumatta siinä (p = 0,901). Raskauksien lukumäärän tai raskauden yrityksen keston osalta ei myöskään havaittu yhteyttä kuukautiskierron häiriöihin. Tämän tutkielman tulokset ovat myönteisiä urheilijoiden näkökulmasta hedelmällisyyden osalta. Urheilijoiden hedelmällisyydestä tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta. On tärkeää saada laajempaa tietoa urheilijoiden lisääntymisterveydestä. Erityisesti jatkotutkimuksissa olisi tärkeää tarkastella aiempien kuukautiskierron häiriöiden yhteyttä raskauden yrityksen hetkellä esiintyviin kuukautiskierron häiriöihin.