| Yhteenveto: | Tekoälyn käyttö lisääntyy ihmisten arjessa huimaa vauhtia ja myös lapset ja nuoret käyttävät tekoälyä sekä tiedostaen, että tiedostamatta päivittäin. Jotta tekoälyä voidaan käyttää ja hyödyntää järkevästi ja turvallisesti, on ymmärrettävä mitä se on. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia suomalaisten 4.–9.luokkalaisten käsityksiä tekoälystä sekä sitä mistä he ovat tekoälystä oppineet. Tutkielmassa selvitettiin myös oppijoiden sukupuolen ja luokka-asteen vaikutusta tekoälykäsityksiin.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin aiempaa oppijoiden tekoälykäsityksiä käsittelevää tutkimusta ja muodostettiin tutkimuslöydösten avulla teoreettinen luokittelu tekoälykäsityksistä. Toisessa vaiheessa analysoitiin oppijoiden kyselylomakevastauksia laadullisin ja määrällisin menetelmin. Kyselyyn vastasi 195 oppijaa. Kyselyn tulokset osoittivat, että kyselyyn vastanneet oppijat ajattelivat tekoälyn useimmin robottina tai jonkinlaisena arkipäivän teknologiana. Useissa vastauksissa nousi esiin myös ajatus tekoälyn älykkyydestä. Tekoälyyn liittyviä tietoja oli useimmiten opittu opettajilta, vanhemmilta tai erilaisista medioista. Oppijat, joilla oli tekoälyyn liittyviä käsityksiä, myös arvioivat oman tekoälytietämyksensä hyväksi. Oppijan sukupuolen ja luokka-asteen vaikutus tekoälykäsityksiin oli vähäinen.
Tämän tutkimuksen havainnot tukevat aikaisempien tutkimusten tuloksia siinä, että perusopetusikäisten tekoälykäsitykset vaihtelevat suuresti ja nuorilla on sekä oikeansuuntaisia käsityksiä, mutta myös virhekäsityksiä tekoälystä. Tämän tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää huoltajat, opettajat sekä muut kasvatustyötä tekevät, jotka haluavat omalla toiminnallaan opettaa lapsia ja nuoria ymmärtämään tekoälyä teknisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Kouluissa olisi tärkeää kiinnittää huomiota lähdekriittisten taitojen kehittämiseen sekä medialukutaidon ja tekoälylukutaidon oppimiseen. Tutkimuksessa esitetään myös muutamia jatkotutkimusideoita.
|
|---|