Kestävä työssä oppiminen ICT-alan organisaatiossa

Tässä aikuiskasvatustieteellisessä työelämän tutkimuksen kentälle asettuvassa tutkimuksessa tutkittiin kestävää työssä oppimista käytäntöihin kiinnittyvänä, sosiokulttuurisena ilmiönä sen kautta, kuinka erään ICT-alan organisaation työntekijät kuvasivat työssä oppimistaan. Työssä oppimisen kestävyyt...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Turpeinen, Mia
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102896
Description
Summary:Tässä aikuiskasvatustieteellisessä työelämän tutkimuksen kentälle asettuvassa tutkimuksessa tutkittiin kestävää työssä oppimista käytäntöihin kiinnittyvänä, sosiokulttuurisena ilmiönä sen kautta, kuinka erään ICT-alan organisaation työntekijät kuvasivat työssä oppimistaan. Työssä oppimisen kestävyyteen liittyviksi käytännöiksi ymmärrettiin muun muassa uuden osaamisen nopea hyödyntäminen, aiemmin opitun laaja soveltaminen ja osaamistarpeiden ennakointi. Lisäksi tutkittiin, millaisia kestävän työssä oppimisen oppijatyyppejä aineistosta voidaan tunnistaa. Tutkimuksen aineisto koostuu erään suomalaisen ICT-alan organisaation suunnittelu-, kehitys- ja asiakaspalvelutehtävissä työskennelleiden työntekijöiden teemahaastatteluista (N=9). Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä ja tyypittelyllä. Temaattisessa analyysissä työssä oppimisen kestävyyteen liittyviksi käytännöiksi tunnistettiin 1) tiedon jakaminen ja vuorovaikutus, 2) johdon tuki ja 3) osaamistarpeiden ennakointi. Tyypittelyssä tunnistettiin kolme kestävän työssä oppimisen oppijatyyppiä: 1) innostuneet työssä oppijat, 2) uupuneet työssä oppijat ja 3) epävarmat työssä oppijat. Aiempi tutkimus tukee tämän tutkimuksen johtopäätöstä siitä, että kestävä työssä oppiminen on monimuotoinen ilmiö, johon liittyvät sekä organisaation käytännöt että työntekijälähtöiset seikat. Jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoisia olisivat pitkittäis- ja seurantatutkimukset aiheesta sekä ohjauksellisuuden kuten mentoroinnin hyödyntäminen henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Tuloksista voivat hyötyä etenkin henkilöstöhallinnossa työskentelevät, mutta ne tarjoavat tietoa kaikille liiketoiminnan moniulotteisesta kestävyydestä kiinnostuneille.