| Summary: | Tavoite: Kiinnostus huippu-urheilijoiden mielenterveyttä kohtaan on noussut tutkijoiden keskuudessa 2000-luvulla. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että huippu-urheilijat voivat kokea mielenterveyden häiriöitä yhtä paljon kuin muutkin ihmiset. Kiinnostus myös mahdollisiin eroihin sukupuolten välillä on kasvanut. Suomalaisten huippu-urheilijoiden mielenterveyden häiriöitä on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Erityisesti tutkimustuloksia mahdollisista eroista sukupuolten välillä on rajoitetusti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko suomalaisten huippu-urheilijoiden kokemissa mielenterveyshäiriöissä merkittäviä eroja sukupuolten välillä.
Menetelmät: Tutkimus on määrällinen poikittaistutkimus. Tutkimukseen osallistui 136 suomalaista huippu-urheilijaa (82 naista, 54 miestä) eri urheilulajeista. Osallistujien ikäjakauma oli 18 - 54 vuotta. Tutkimuksen aineiston keräsi urheilupsykologi Tatja Holm väitöstutkielmaansa “Mental health and Psychological Well-being in High-Performance Athletes: a quantitative and mixed methods -study” varten. Aineisto kerättiin Kansainvälisen Olympiakomitean luomalla Sports Mental Health Assessment Tool-1 (SMHAT-1) -kyselyllä paikan päällä maajoukkueleireillä tai netissä Webropol-kyselyn kautta Pariisin Olympialaisten järjestämisvuoden aikana. Analyysissä käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä, riippumattomien otosten t-testiä, parametritonta Mann Whitney-U testiä, sekä khiin neliö -testiä.
Tulokset: Useimmissa mielenterveyskyselyissä ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja sukupuolten välillä. Miesurheilijat raportoivat keskimääräisesti merkittävästi enemmän alkoholin käytöstä kuin naisurheilijat. Miesurheilijoilla oli myös merkittävästi useammin päihteiden seulontarajan ylittäviä tuloksia kuin naisurheilijoilla. Kaikista tutkimukseen osallistuneista huippu-urheilijoista 69,9 % raportoi psyykkisestä kuormituksesta seulontarajan ylittäviä tuloksia.
Johtopäätökset: Suomalaiset mies, - ja naishuippu-urheilijat raportoivat suurelta osin saman verran mielenterveyshäiriö oireita. Tutkimustulokset viittaavat korkeaan psyykkisen kuormituksen määrään suomalaisten huippu-urheilijoiden keskuudessa. Jokaisella huippu-urheilijalla tulisi olla mahdollisuus säännölliseen mielenterveyden tilan seurantaan hyvinvoinnin ja suorituskyvyn tueksi. Tulevien tutkimusten olisi hyvä tutkia mahdollisia urheilulajien välisiä mielenterveyshäiriö oire-eroja, sekä mielenterveyshäiriö oireiden mahdollisia vaikutuksia urheilusuoritukseen kummallakin sukupuolella.
Objective: Research on elite athlete mental health has increased in the 21st century. Studies have established that this population is as vulnerable to developing mental health disorders as the general population. Interest in possible gender differences has also increased. There is a lack of research conducted on Finnish elite athlete mental health, particularly on the potential gender differences. This study examines gender differences in mental health symptoms among Finnish elite athletes.
Methods: A quantitative, cross-sectional study including 136 Finnish elite athletes (82 women, 54 men), aged 18-54 from different sports. Data was collected by Tatja Holm for her dissertation “Mental health and Psychological Well-being in High-Performance Athletes: A quantitative and mixed methods -study.”, using the International Olympic Committee’s Sports Mental Health Assessment Tool (SMHAT-1). Data was collected in-person and via Webropol during the year leading up to the Paris Olympic Games. Descriptive statistics, independent sample t-tests, non-parametric Mann-Whitney U tests, and chi-square tests were used in this study.
Results: Most results did not yield significant gender differences. Male athletes reported significantly higher mean rates of alcohol use and significantly higher rates of substance use symptoms that reached the cut-off thresholds for . A total of 69.9% of athletes reported symptom scores at or above the clinical cut-off threshold for psychological strain.
Implications: Finnish female, - and male elite athletes report similar rates of mental health symptoms. Findings suggest a high rate of psychological strain among this population. Every athlete should have an opportunity for regular mental health checkups to support their well-being and performance. Further research should investigate the potential gender differences across sports, and the impact of mental health on performance.
|
|---|