| Yhteenveto: | Inklusiivinen opetus on ollut pinnalla koulutuspoliittisessa keskustelussa jo pitkään. Sen ympärillä
pyörivä keskustelu on moninaista, ja näkökulmia on tullut esille puolesta ja vastaan. Suomessa käytävä
keskustelu tästä ilmiöstä on kiihkeää. Inkluusio voidaan nähdä esimerkiksi ponnahduslautana tasa-arvoisuuteen. Mutta koskeeko sama Venäjän koulumaailmaa? Minkä aiheiden ympärillä inklusiivista
opetusta koskeva mediakeskustelu pyörii Venäjällä?
Tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään media-aineiston avulla sitä, millä tavoin painoarvot
rakentuvat inklusiivista opetusta käsittelevässä mediakeskustelussa ja mitä voimme kertoa kyseisen
diskurssin valtarakenteista. Tutkimus on laadullinen, ja sen teoreettisena viitekehyksenä sekä
analyysimetodina toimii kriittinen diskurssianalyysi.
Tutkimustulosten mukaan painoarvot rakentuvat eri tavoin artikkelityypistä riippuen. Asiantuntija-artikkeleissa painotus kohdistuu laajempaan kokonaiskuvaan inklusiivisen opetuksen toteutuksesta, kun
taas kokija-artikkeleissa kuulemme enemmän ekskluusiosta sekä sen vaikutuksista inkluusiota
tarvitsevien ihmisten elämään. Molemmissa artikkelityypeissä kuitenkin todettiin inkluusion nykyisen
toteutuksen olevan riittämätöntä. Valtarakenteet näkyvät eniten siinä, kuka näissä artikkeleissa puhuu ja
mistä syystä. Esimerkiksi puhujan ammatti ja yleinen medianäkyvyys ovat tutkimustulosten mukaan
merkittäviä seikkoja siinä, kenen ääntä kuulemme inkluusiota koskevassa mediakeskustelussa.
|
|---|