| Yhteenveto: | Suomen monikielistyminen on tuonut kieli- ja kotoutumispolitiikan sekä erityisesti näihin liittyvät ongelmat keskelle julkista keskustelua. Siirtolaisten äänet tuntuvat kuitenkin jäävän taka-alalle heitä itseään ja heidän kielenkäyttöään koskevassa diskurssissa. Keskellä kiivasta keskustelua yhteiskunnan segregaatiosta, Suomen kansalliskielten asemasta sekä siirtolaisten kielitaidosta, joustavaa monikielisyyttä ja suvaitsevaista kielitietoisuutta on tarjottu tutkijoiden toimesta ratkaisuiksi kieleen ja kotoutumiseen, vuorovaikutukseen sekä osallisuuteen liittyviin ongelmiin (esim. Laitinen ym., 2023; Lehtimaja ym., 2021).
Tämän pro-gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia Suomessa asuvilla siirtolaisilla on joustavasta monikielisyydestä ja kielitietoisuudesta sekä miten mahdollisuudet käyttää erilaisia kielellisiä resursseja vaikuttavat kokemukseen kotoutumisesta. Aineisto koostui 136 siirtolaisen kyselyvastauksista, joiden laadullinen osa analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä ja määrällinen käyttäen kuvailevaa tilastoanalyysia sekä tilastollista päättelyä.
Joustava monikielisyys ja suvaitsevainen kielitietoisuus saivat kannatusta kyselytutkimuksen vastaajien keskuudessa, joskin vastausten perusteella vaikuttaisi, että työtä näiden todelliseksi toteutumiseksi on tehtävänä vielä paljon. Vastaajien kokemuksista kävi ilmi, että vaikka monilla oli myös positiivisia kokemuksia joustavasta kielenkäytöstä, kieleilystä ja kielenoppimisesta vuorovaikutuksessa, monissa arjen vuorovaikutustilanteissa vallitseva yksikielisyysideologia sekä standardikieli-ideologia rajoittivat vastaajien mahdollisuuksia hyödyntää kielellistä repertuaariaan.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että paitsi yhteiskunnan ja organisaatioiden kielipolitiikalla, myös yksittäisen kielenkäyttäjän asenteilla, kommunikaatiokäytänteillä sekä valinnoilla on vaikutusta siirtolaisten kielenoppimiseen, kotoutumiseen sekä kokemuksiin osallisuudesta ja toimijuudesta. Esimerkiksi kärsivällisyys, kannustus ja kielellinen tuki vuorovaikutuksessa sekä mahdollisuudet käyttää moninaisia kielellisiä resursseja, erityisesti englannin kielen osaamista, näyttivät vaikuttavan positiivisesti vastaajien kokemuksiin.
|
|---|