Journalistin työn merkityksellisyys vertailussa kovan ja pehmeämmän journalismin tekijöiden kokemukset

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toimittajien kokemuksia työnsä merkityksellisyydestä yksilön, yhteiskunnan ja organisaation tasoilla. Merkityksellisyyden kokemuksen rakentumista vertailtiin kovan journalismin ja pehmeämmän journalismin tekijöillä. Teoreettinen viitekehys koostui työn merkitykselli...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Järvinen, Katariina
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102886
Description
Summary:Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toimittajien kokemuksia työnsä merkityksellisyydestä yksilön, yhteiskunnan ja organisaation tasoilla. Merkityksellisyyden kokemuksen rakentumista vertailtiin kovan journalismin ja pehmeämmän journalismin tekijöillä. Teoreettinen viitekehys koostui työn merkityksellisyydestä organisaatiotutkimuksen kontekstissa ja journalismin suuntauksien vertailusta journalismin murroksen kontekstissa. Aineisto muodostui 12:sta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joista puolet olivat kovan journalismin tekijöitä ja puolet pehmeämmän journalismin tekijöitä. Aineisto analysoitiin iteratiivisen analyysin keinoin käyttäen temaattisen analyysin askelia. Analyysin perusteella merkityksellisyys rakentui yksilön psykologisena prosessina omien vahvuuksien ja arvojen käyttämisestä, motivaationa uutiskilpailuun tai inhimilliseen journalismiin sekä analytiikan validaationa työn arvosta. Yhteiskunnallisena selontekona merkityksellisyys rakentui hyvän tekemisenä joko ihmisten sivistämisen tai arjen parantamisen kautta sekä selontekona demokratian turvaamisesta. Organisaation tasolla puolestaan mielekkäät työolot vahvistivat tai heikensivät merkityksellisyyden kokemusta. Suurimmat erot kovan ja pehmeän journalismin tekijöiden välillä olivat ammatti-identiteetissä, roolissa suhteessa organisaatioon ja yhteiskunnallisessa selonteossa. Johtopäätökset muodostuivat seuraavista kolmesta havainnosta: Merkityksellisyyden tasojen yhtäaikainen toteutuminen on tärkeää merkityksellisyyden kokemuksen kannalta, ja toimittajilla merkityksellisyyden kokemus on tärkeää, jotta journalismi on vastuullista ja laadukasta. Kovan ja pehmeämmän journalismin erojen tiedostaminen auttaa organisaatioita vahvistamaan työntekijöiden merkityksellisyyden kokemuksia. Lisäksi analytiikasta on tullut suuri tekijä merkityksellisyyden rakentumisessa ja tämä aiheuttaa sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia journalismille. Toimittajien merkityksellisyyttä on tärkeä tutkia jatkossakin. Toivon tämän tutkimuksen innostavan jatkotutkimuksiin.