| Yhteenveto: | Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan sitä, miten itsemääräämisoikeuden ja suojelun välistä suhdetta on käsitelty aikaisemmassa gerontologisen sosiaalityön tutkimuskirjallisuudessa. Lisäksi tarkastelun kohteena on se, mitä eettisiä näkökulmia itsemääräämisoikeuden ja suojelun väliseen suhteeseen liittyy. Itsemääräämisoikeuden ja suojelun välinen suhde herättää eettistä pohdintaa gerontologisessa sosiaalityössä. Tästä syystä aiheen tarkempi tutkiminen on tärkeää. Maisterintutkielman tavoitteena on nostaa gerontologisen sosiaalityön keskusteluun näkökulmia tutkittavasta aiheesta. Maisterintutkielman teoreettinen viitekehys koostuu itsemääräämisoikeuden ja suojelun käsitteisiin liittyvästä keskustelusta, jota avataan ikääntyneiden näkökulmasta käsin. Lisäksi tarkastellaan aiheeseen liittyvää eettistä näkökulmaa. Koska tutkielmassa keskitytään ikääntyneiden parissa tehtävään sosiaalityöhön ja siihen liittyviin ilmiöihin ja puheenaiheisiin, toimii tutkielman kontekstina gerontologinen sosiaalityö, sekä ikään ja ikääntymiseen liittyvät näkökulmat. Maisterintutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi on systemaattisella aineistohaulla valikoitunut yhteensä 11 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia sekä suomalaisesta että kansainvälisestä gerontologisen sosiaalityön kontekstista. Maisterintutkielmaan valitulle aineistolle on tehty teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa analyysi perustuu teemoitteluun. Kirjallisuuskatsauksen perusteella itsemääräämisoikeuden ja suojelun suhdetta taustoittaa itsemääräämisoikeuden periaate kaiken toiminnan lähtökohtana. Terveyteen liittyvät haasteet, kuten muistisairaudet näyttelevät suurta roolia itsemääräämisoikeuden ja suojelun suhteen käsittelyssä. Suhdetta on käsitelty laajasti myös eri ilmiöiden, kuten avusta ja palveluista kieltäytymisen, kaltoinkohtelun ja ikääntyneisiin liittyvien asenteiden näkökulmasta. Itsemääräämisoikeuden ja suojelun välinen suhde johtaa väistämättä eettisesti hankaliin tilanteisiin gerontologisessa sosiaalityössä. Gerontologinen sosiaalityö mielletään vahvaksi asiantuntijatahoksi eettisesti haastavissa tilanteissa. Eettistä näkökulmaa edusti myös lainsäädännön ja ohjeiden vaikutus eettisesti toimimiseen.
|
|---|