| Yhteenveto: | Sosiaali- ja terveydenhuollon ala on kokenut viime vuosina historiallisesti merkittäviä hallinnollisia uudistuksia hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä. Nämä uudistukset voivat ilmetä odottamattomina, hallitsemattomina ja merkittävinä tapahtumina eli työhön liittyvinä urashokkeina sote-alan työntekijöiden työurilla. Pro gradu -tutkielmassamme selvitimme, millaisia
työhön liittyviä urashokkeja hyvinvointialueista muodostuvien sote-alan yhteistyöalueiden työntekijät ovat kokeneet nykyisten työnantajiensa palveluksessa, sekä miten työhön liittyvät urashokkikokemukset eroavat sote-alan yhteistyöalueiden, sukupuolten, koulutustaustojen ja ikäluokkien välillä. Lisäksi selvitimme, miten työntekijät kokevat työhön liittyvien urashokkien seuraukset työuran, muun elämän, työpaikkaan sitoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta, sekä miten demografiset tekijät liittyvät näihin seurauksiin. Lopullinen tutkimusjoukkomme koostui 636 hyvinvointialueiden työntekijästä eri puolilta Suomea. Tutkittavien avointen vastausten laadullisen luokittelun perusteella tunnistimme kuusi urashokkiluokkaa: (1) Työn käytännön järjestelyt ja resurssit (23.6 %), (2) Organisaatio (21.7 %), (3) Työn henkinen ja fyysinen kuormitus (17.2 %), (4) Työilmapiiri ja työyhteisö (11.4 %), (5) Yhteiskunnallinen tai maailmanlaajuinen tilanne (6.4 %), sekä (6) Ammatillinen kehitys (5.0 %). Havaitsimme yhden urashokkiluokan olevan yliedustettuna sote-alan yhteistyöalueiden vertailussa: työn henkiseen ja fyysiseen kuormitukseen liittyvät urashokit olivat yliedustettuina Etelä-Suomessa. Muiden demografisten tekijöiden kohdalla emme havainneet eroavaisuuksia urashokkiluokissa. Työhön liittyvien urashokkien koetuissa seurauksissa havaitsimme yli- ja aliedustuksia useassa urashokkiluokassa, joista merkittävimpänä myönteisten koettujen seurausten yliedustus ammatilliseen kehitykseen liittyvissä urashokeissa. Demografisten tekijöiden osalta emme havainneet eroavaisuuksia työhön liittyvien urashokkien koetuissa seurauksissa. Tulostemme perusteella, erityisesti työn käytännön järjestelyihin ja resursseihin sekä organisaation toimintatapoihin liittyvien urashokkien ehkäisyyn ja hallintaan tulee panostaa systemaattisesti hyvinvointialueilla kunkin alueen erityispiirteet huomioiden. Ymmärtämällä urashokkeja voidaan merkittävästi edistää kestävien työurien rakentumista sote-alalla sekä vahvistaa julkisen terveydenhuollon kestävää kehitystä maanlaajuisesti.
In recent years, Finland's social and healthcare sector has undergone historically significant administrative reforms associated with the establishment of welfare counties. These reforms can manifest as unexpected, uncontrollable, and significant events, termed career shocks, in the careers of social and healthcare workers. In our Master's thesis, we explored the types of career shocks experienced by social and healthcare employees currently working in these newly established social and healthcare collaboration areas. Additionally, we investigated how career shock experiences differ across social and healthcare collaboration areas, genders, educational backgrounds, and age groups. Furthermore, we examined how employees perceive the consequences of these career shocks in relation to their career, personal life, commitment to their workplace, and overall wellbeing, as well as the associations between demographic factors and these perceived consequences. Our final research sample consisted of 636 employees from welfare counties across Finland. Based on qualitative categorization of subjects’ open-ended responses, we identified six distinct career shock classes: (1) Practical arrangements and resources at work (23.6 %), (2) Organization (21.7 %), (3) Mental and physical workload (17.2 %), (4) Work atmosphere and work community (11.4 %), (5) Societal or global situation (6.4 %), and (6) Professional development (5.0 %). We found one career shock class to be overrepresented in comparisons between social and healthcare collaboration areas: career shocks related to mental and physical workload were particularly overrepresented in Southern Finland. We did not observe differences in other demographic factors concerning career shock classes. Regarding perceived consequences of career shocks, we noted several instances of over- and underrepresentation across career shock classes, with most significant of these was the overrepresentation of positively perceived outcomes in professional development–related career shocks. However, demographic factors did not show differences in the perceived consequences of career shocks. Based on our findings, systematic efforts should be directed at preventing and managing career shocks, particularly those related to practical work arrangements, resources, and organizational practices in welfare counties, considering the specific characteristics of each region. Understanding career shocks can significantly contribute to the development of sustainable careers in the health and social care sector and strengthen the sustainable development of public healthcare nationwide.
|
|---|