| Yhteenveto: | Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen esityksellisyyden ilmenemistä lavarunouden kontekstissa, yhden painetun sekä esitetyn runon kautta. Tavoitteena on ollut selvittää, onko painetussa runossa havaittavissa lavarunouteen liitettävää esityksellisyyttä, kuinka esityksellisyys näyttäytyy esityksen kontekstissa ja miten esitys ja painettu teksti ovat suhteessa toisiinsa. Esityksellisyyden käsitettä on määritetty suhteessa lavarunouteen, esitykseen, performanssiin ja performatiivisuuteen.
Tutkimuksen aineistona on yksi runo Harri Hertellin runoteoksesta Kaikki tunteet sallittuja, jota analysoidaan runoanalyysin menetelmin. Samaa runoa analysoidaan Eino Leinon Seuran runoklubilla toteutuneen esityksen videotallenteen sekä samasta live-esityksestä tuotetun havaintoaineiston perusteella. Tämä analyysi perustuu Julia Novakin runoesityksen analyysimalliin. Runon painetun ja esitetyn muodon vertaileva analyysi perustuu samoin Julia Novakin kehittämään analyysimalliin. Analyysiosassa on esitetty myös katkelmia tutkimusta varten toteutetusta runoilijahaastattelun aineistosta.
Tutkimuksessa esille nousi se, että esityksellisyys painetun ja esitetyn runon yhteydessä tarkoittaa erilaisia asioita. Painetussa runossa lavarunouteen liitettävät esitykselliset elementit olivat hienovaraisia eikä selkeää yhteyttä tyypillisiin ominaisuuksiin ollut välttämättä luettavissa. Tekstin esityksellisyys konkretisoituu esityksessä. Esityksellisyys syntyy tapahtuman kontekstissa runoilijan kehollisesta läsnäolosta sekä tekstin persoonallisesta ilmaisusta. Se syntyy runon puheesta, joka suuntautuu kuulijoiden vastaanotettavaksi. Tekstin ja esityksen välillä oli jonkin verran havaittavissa kontrastia ja vastakkaisuutta, mutta silti ne erilaisten mediumien välityksellä vahvistivat toisiaan eikä tulkintojen välille muodostunut ristiriitaa.
|
|---|