Yhteenveto: | Tämän kaupunkisosiaalityön kentälle sijoittuvan maisterintutkielman tarkoituksena on paikantaa
ydinkeskustan tilallisia ja relationaalisia käytäntöjä sekä pohtia sosiaalityön mahdollisuuksia näiden
käytäntöjen suhteen. Tutkimuksessani pyrin tavoittamaan ydinkeskustan sosiaalista elämää etnografisen
tutkimusotteen keinoin. Suoritin havainnointijaksoni syksyllä 2024 keskikokoisen suomalaiskaupungin
ydinkeskustassa, jossa oleskelin ja vietin aikaa tilan käyttäjien kanssa ja havainnoin tilallisia käytäntöjä.
Aineistoni koostuu havainnointipäiväkirjan lisäksi ajankohtaisista uutisartikkeleista, jotka käsittelevät
saman kaupunkikeskustan tilannetta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu relationaalisesta
tilakäsityksestä, rajan käsitteestä sekä julkisen tilan hallinnan ja hoivan jäsennyksistä. Tila-ajattelussa
nojaan erityisesti Doreen Masseyn väitteeseen siitä, että tila on sosiaalisten suhteiden rakentama.
Kategoria-analyysin keinoin asetan tilan käyttäjiä eri kategorioihin, joilla pyrin kuvaamaan erilaisia tilan
käyttämisen tapoja. Näiden kategorioiden perusteella tutkin myös tilan käyttäjien sosiaalisia suhteita ja
sosiaalista olemista, sekä tilan käyttöön liittyviä neuvotteluja ja julkisen tilan kaupallista luonnetta.
Tutkimukseni osoittaa, kuinka julkinen tila rakentuu moninaisista ja ristiriitaisistakin käyttötavoista- ja
tarkoituksista. Julkisen tilan avoimuus osoittautuu rajalliseksi. Tilan käyttöön liittyvää kontrollia ilmenee
esimerkiksi yksittäisissä halveksivissa katseissa, tilasta poistamisissa ja ennen kaikkea epäsuorasti yli tilan
rajojen. Analyysin kautta paikannettuja havaintoja pohdin suhteessa sosiaalityön potentiaaliin
ydinkeskustassa. Työni tuloksena esitän, että sosiaalityö voi mahdollistaa ja luoda hoivan ja neuvotteluiden tiloja
sekä pyrkiä siirtämään kaupunkitilan vuorovaikutuksen painopistettä kaupallisuudesta kohti horisontaalisia
kohtaamisia. Tätä ennen on oltava käsitys siitä, ketkä tilaa käyttävät ja miksi. Tutkimukseni osoittaa,
että tilallisten neuvotteluiden ongelmana ei ole vain osallistumisen mahdollisuuksien puute, vaan yhtälailla myös valtaapitävien poissaolo arkisista neuvotteluista ja näkymättömästi ylhäältä alaspäin suuntautuvat rajanvedot.
|