Språkexperternas karriärvägar "Alla måste hitta sin egen väg i slutändan"

Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli selvittää, mihin Jyväskylän yliopistosta valmistuneet ruotsin, saksan, venäjän ja romaanisen filologian kieliasiantuntijat ovat työllistyneet. Keskiössä oli kerätä tietoa kieliasiantuntijakoulutuksen käyneiden urapoluista ja työnkuvasta. Tarkoituksena oli...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kankkunen, Wiliina
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:swe
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102808
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli selvittää, mihin Jyväskylän yliopistosta valmistuneet ruotsin, saksan, venäjän ja romaanisen filologian kieliasiantuntijat ovat työllistyneet. Keskiössä oli kerätä tietoa kieliasiantuntijakoulutuksen käyneiden urapoluista ja työnkuvasta. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten kieliasiantuntijakoulutus Jyväskylän yliopistossa valmistaa työelämään. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi 11 kieliasiantuntija-alumnia. Kysymykset olivat pääosin avoimia kysymyksiä opiskelusta ja työelämästä. Vastaukset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tuloksien valossa kieliasiantuntijat työskentelevät toimistotehtävissä ja keskeisimmät työtehtävät ovat asiakaspalvelun ja viestinnän parissa. Vastaajat tässä tutkielmassa työskentelevät assistentteina, kotoutumisen asiantuntijana, ratkaisupäällikkönä, ratkaisuasiantuntijana, aineenopettajana, korvauskäsittelijänä, palveluneuvojana ja suunnittelijana. Työpaikka löydettiin avointen työpaikkailmoituksien tai tuttavapiirin kautta. Suurin osa työllistyi yhden tai kahden kuukauden kuluttua valmistumisesta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kieliasiantuntijakoulutus nähdään hyvänä hyötynä työelämässä, mutta itse kieliopinnot eivät ole työelämässä tärkeimmässä roolissa. Koulutuksessa muut opitut taidot, kuten projektinhallintataidot ja sivuaineet, ovat ohjanneet työllistymistä pääainetta enemmän. Suurin osa vastaajista toivoi, että opintojen aikana olisi ollut enemmän uraohjausta, kuten konkreettisia esimerkkejä urapoluista ja enemmän yksilöllistä ohjausta. Kieliasiantuntijuus nähtiin vaikeana käsitteenä, joten suurin osa vastaajista ei kokenut työskentelevänsä kieliasiantuntijana, mutta arvosti käymäänsä koulutusta.