| Yhteenveto: | Tutkielmassa tarkastellaan, millaisten teemojen kautta Yle käsitteli kotoperäisiä vähemmistökieliä
suomeksi julkaistuissa kirjoitetuissa journalistisissa jutuissaan vuonna 2023. Lisäksi analysoidaan
juttujen toimijarakennetta eli sitä, millaiset henkilöt ja tahot jutuissa ovat esillä ja äänessä. Yleisradiolla
on lain mukaan vastuu tuottaa palveluja saameksi ja romanikielellä, tarjota ohjelmia vähemmistö- ja
erityisryhmille sekä edistää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja tasa-arvoa. Suomen laissa ei
tunnusteta virallisia vähemmistökieliä, mutta saamesta ja viittomakielestä on säädetty omat kielilakinsa.
Suomen perustuslaissa mainitaan saamelaisten ja romanien oikeus kulttuuriinsa, saamelaisten oikeus
saada viranomaispalveluita kielellään sekä viittomakielisten oikeus saada tulkkausta.
Kielivähemmistöjen asema on ollut ahdas Suomen valtion muodostuessa ja yksikielisyyden ihanteen
vallitessa. Viime aikoina kielten arvoon ja uhanalaisuuteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota.
Tutkimus osoitti, että Yle kirjoitti vuonna 2023 kotoperäisistä vähemmistökielistä hyvin vähän – saamen
kieliä lukuun ottamatta. Tutkielmaan valitut kotoperäiset kielet (romani, karjala, viittomakieli, pohjois-,
inarin- ja koltansaame) olivat kuitenkin esillä vähintään muutamassa jutussa. Eri kieliä yhdistäviä
teemoja olivat esimerkiksi identiteetti, kielenopetus, kulttuuriaiheet, kielten uhanalaisuus ja
syrjintäkokemukset. Toimijarakenteen erittelyssä selvisi, että karjalan ja romanikielen jutuista
kolmanneksessa haastateltiin kieliyhteisön edustajaa. Viittomakielen ja saamen kielten jutuista noin 70
prosentissa esiintyi vähemmistöryhmän edustajia.
|
|---|