| Yhteenveto: | Tutkielmassa tarkasteltiin luokanopettajien kokemuksia 1.luokan oppilaan epävarman tai kielteisen oppijaminäkuvan tunnistamisesta, sekä
sitä kuinka opettajat kokevat voivansa tukea oppijaminäkuvaa ohjausvuorovaikutuksen kautta.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla viittä luokanopettajaa eri puolilta Suomea, aikavälillä
marraskuu 2024-tammikuu 2025. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun
teemahaastattelun kautta ja aineisto analysoitiin IPA-analyysillä, rakentaen aineistosta teemoja, joiden kautta muodostuivat tutkielman tulokset.
Tulokset osoittivat, että opettajat kohtaavat jo 1.luokan oppilaita, joilla on kielteisyyttä oppijaminäkuvassaan. Oppilailla on erilaisia tapoja ilmaista haasteitaan ja erityinen huoli on apua pyytämättömistä oppilaista. Oleellista on, että opettajat
pitävät tukemista tärkeänä. Huoltajayhteistyön merkitys korostui osana tukemista. Ohjausvuorovaikutuksessa on tärkeää, että opettaja koetaan turvalliseksi,
ilmapiiri on hyväksyvä ja virheitä salliva, sekä suhde oppilaaseen on luottamuksellinen, jotta oppilas uskaltaa näyttää osaamattomuutensa. Oppilaalle tulee osoittaa hänen oppimistaan, sekä oppimisprosessin tukeminen osaltaan tukee
oppijaminäkuvan kehitystä. Keskeistä on sinnikkyyden, kasvun ajattelutavan,
vahvuuksien ja myönteisen palautteen korostaminen.
Tulosten perusteella on merkittävää tukea oppijaminäkuvaa jo koulupolun
alussa sekä opettajana huomioida, kuinka sensitiivisen ohjausvuorovaikutuksen
kautta voidaan vahvistaa oppilaan kuvaa itsestään oppijana.
|
|---|