| Yhteenveto: | Tämän pro gradu- tutkielman tavoitteena on tarkastella, onko sosioekonominen asema yhteydessä julkisen terveydenhuollon parantamista koskevaan maksuhalukkuuteen Suomessa. Tutkielman empiirisessä osiossa sosioekonomisella asemalla viitataan koulutukseen ja tulotasoon. Sosioekonomisen aseman yhteyttä julkisen terveydenhuollon parantamista koskevaan maksuhalukkuuteen ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu koulutuksen ja tulotason selittävän maksuhalukkuuden vaihtelua, ja valtaosassa tutkimuksista yhteys on ollut positiivinen molempien muuttujien osalta. Tutkielman empiirisen osion aineistona hyödynnetään Suomen International Social Survey Programme (ISSP) – kyselytutkimusta vuodelta 2021 (n=401). Tutkimuksessa keskitytään 30–60-vuotiaaseen työikäiseen väestöön ja analyysimenetelmänä käytetään järjestettyä logistista regressiomallia. Empiirisessä osiossa estimoitiin kolme regressiomallia, joissa koulutustason ja tulotason vaikutuksia maksuhalukkuuteen tarkasteltiin erikseen. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että koulutustason kasvaessa maksuhalukkuus kasvaa. Tulotason osalta havaittiin, että korkeatuloisten maksuhalukkuus oli heikompi kuin matala- ja keskituloisilla. Otoksen maksuhalukkuus oli yleisesti ottaen matala, lähes puolet vastaajista ei ollut halukkaita maksamaan lisämaksuja julkisen terveydenhuollon parantamiseksi. Empirian havainnot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä, joten tämän tutkielman perusteella sosioekonominen asema ei näytä olevan yhteydessä julkisen terveydenhuollon parantamista koskevaan maksuhalukkuuteen Suomessa.
|
|---|