| Summary: | Tämä väitöskirja sisältää neljä tutkimusartikkelia, jotka tutkivat taitojen yhteyttä työmarkkinoiden rakennemuutoksiin, yliopistotutkintojen sisältöihin ja yrittäjyyteen, ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytäntöihin, sekä vanhemmuuden vaikutusta sukupuolien työmarkkinatulemiin.
Luvussa 2 selitetään työmarkkinoiden rakennemuutosta 22 Euroopan maassa ammatteihin kuuluvilla tehtävillä. Tähän käytetään OECD:n kansainvälistä aikuisten taitotutkimusta (PIAAC), jonka yhdistämme eurooppalaisen työmarkkinatutkimukseen (ELFS). Tuloksien perusteella eniten matemaattisia ja sosiaalisia taitoja, sekä vähiten matemaattisia taitoja tarvitsevia tehtäviä käyttävät ammatit ovat lisääntyneet Euroopassa suhteessa eniten.
Luvussa 3 tutkitaan yliopistotutkintojen monipolisuuden ja yrittäjäksi ryhtymisen välistä yhteyttä. Tutkimuksessa käytetään kattavia suomalaisia rekisteriaineistoja työmarkkinatulemista sekä merkittävän yliopiston opintorekisteriä. Tulosten mukaan kauppatieteistä ja taloustieteestä valmistuvat ryhtyvät todennäköisemmin yrittäjiksi jos heidän tutkintonsa sisältää keskimääräistä vähemmän pääaineen kursseja ja keskimääräistä vähemmän sivuaineita.
Luvussa 4 toteutetaan World Management Survey -kyselytutkimus suomalaisille ammattioppilaitoksille niiden johtamiskäytäntöjen selvittämiseksi. Tutkimustuloksien mukaan johtamiskäytännöt ovat yleisesti hyviä verrattuna muiden maiden tuloksiin toisenlaisissa oppilaitoksissa. Lisäksi tuloksien mukaan yksityisomisteisuus, suuremmat oppilaitokset ja sijainti suuren väestötiheyden alueella ovat yhteydessä parempiin johtamiskäytäntöihin.
Luvussa 5 esitetään tuloksia vanhemmuuden yhteydestä erinäisiin isien ja äitien työmarkkinatulemiin. Toteutamme tapahtumatutkimuksen käyttäen suomalaisia rekisteriaineistoja syntymistä ja työmarkkinatulemista kuten työllisyydestä ja palkoista. Tuloksien mukaan äidit kokevat ensimmäisen lapsensa syntymän myötä merkittäviä ja pysyviä negatiivisia vaikutuksia bruttotuloihin, työllisyyteen ja tuntipalkkaan. Tämä vaikutus on kuitenkin pienempi nettotuloissa, mikä viittaa siihen että tulonsiirrot kompensoivat suurimman osan tulonmenetyksistä.
This thesis contains four empirical research articles examining the effect of skills on structural changes of labor markets, the association of university degree contents and entrepreneurship, management practices in vocational schools, as well as the effect of parenthood on gender-specific labor market outcomes.
Chapter 2 explains the structural changes of labor markets in 22 European countries with the task content of the occupations. We use the OECD Survey of Adult Skills to construct measures of the task contents of occupations, which we link to the European Labor Market Survey. Our results suggest that the share of the most social skill and math skill intensive, as well as the least math skill intensive, occupations have increased.
Chapter 3 examines the association between diversity of studies in a university degree and the choice of becoming an entrepreneur. The study utilizes Finnish administrative labor market data and student transcripts of a large university. Results show that in case of business and economics graduates, entrepreneurship is the most likely with fewer than average courses taken in business and economics, but also with a degree where the distribution of courses over subjects is more concentrated.
Chapter 4 employs the World Management Survey to measure the quality of management practices in Finnish vocational schools. We find that the management practices are overall good compared to other fields of education in other countries. Furthermore, our results show that private ownership, larger school sizes and location in an area with high population density are associated with a higher quality of management practices.
Chapter 5 presents results on the effect of parenthood on various labor market outcomes of both the mothers and the fathers. We use an event study on administrative register data on labor market outcomes and childbirth, finding that mothers experience a substantial and persistent negative impact on gross earnings, labor market participation and hourly wage. The impact is substantially smaller and less persistent in net income, suggesting that income transfers compensate for a large share of the effects of childbirth.
|
|---|