| Yhteenveto: | Tutkielman tavoite on selvittää, miten tasogeometriaa rakennetaan peruskoulun oppikirjoissa. Tutkimusaineistona ovat kaksi ala-asteen oppikirjasarjaa Milli (SanomaPro) ja Oivaltaja (Otava), sekä kaksi yläasteen oppikirjasarjaa Kuutio (SanomaPro) ja Ääretön (Otava).
Tutkielma on oppikirjatutkimus, jossa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista analyysiä. Oppikirjoista koodattiin tasogeometria kappaleiden tehtävät. Tasogeometrian teoriaosuudet ja teorian tekemiseen liittyvät tehtävät otettiin myös laadulliseen tarkasteluun. Tutkimuskysymykset ovat:
• Mitä mahdollisuuksia oppikirjat antavat oppilaille olla aktiivisessa roolissa teoriaa tehtäessä?
• Millaisia eroja tai ristiriitaisuuksia käsitteiden määrittelyssä on kirjasarjojen sisällä, välillä ja 6-7 luokkien vaihteessa?
• Mitenoppikirjojen tapa rakentaa tasogeometrian teoriaa vertautuu aksiomaattiseen tapaan?
Teoriassa esitellään ensin pääkohdittain Hilbertin aksioomajärjestelmään pohjautuva tasogeometrian teoria Kuritun ym. teoksesta Geometria. Tätä myös verrataan kahteen muuhun lähestymistapaan. Tämän jälkeen esitellään lyhyesti myös geometrian oppimiseen liittyvää teoriaa.
Tuloksissa esitellään ensin tehtäviin liittyvät tulokset ja tämän jälkeen tarkastellaan oppikirjoissa esiintyvää teoriaa. Tehtävistä huomattiin, että teorian tekemiseen liittyviä tehtäviä on enemmän yläasteella kuin ala-asteella ja nämä ovat myös monipuolisempia. Tehtävistä suurin osa oli tutki piirtämällä tehtäviä ja yleisin aihe oli monikulmiot.
Oppikirjasarjojen sisällä tai välillä ei pääasiassa ollut merkittävän suuria eroja tai ristiriitoja. Suurin kirjasarjan sisäinen ristiriita oli Oivaltajassa kulman määrittelyssä. Ala-asteella käsitteiden määrittely oli pääosin epätarkempaa ja perustui paljon kuviin. Ympyrä on yksi käsitteistä, jonka määrittely huomattavasti tarkentuu siirryttäessä ala-asteelta yläasteelle.
|
|---|