| Yhteenveto: | Kirjallisuuden naiskuvan tulkinta voi paljastaa henkilöhahmon takaa ympäröivän yhteiskunnan tai diskurssin
ideologioita ja rakenteita, sekä subjektiivisempia asenteita ja arvopohjia. Kandidaatintutkielma Pauliina Rauhalan
esikoisteos Taivaslaulusta tutkii teoksen naiskuvaa ja sen sisältämää sukupuolittunutta väkivaltaa feministisen
kirjallisuudentutkimuksen ja väkivaltatutkimuksen keinoin. Tutkielma pyrkii Taivaslaulun naiskuvan kautta
esittämään näkökulman naisten asemaan, sen haavoittuvuuteen suljetussa yhteisössä, sekä sukupuolittuneen
väkivallan läsnäoloon opittuna roolina normien ja perinteiden kautta.
Tutkimuskirjallisuutena hyödynnetään esimerkiksi Judith Butlerin teoksia sukupuolesta, sekä S. Karkulehdon ja L–
M. Rossin toimittamaa Sukupuoli ja väkivalta –teosta. Tutkielma käsittelee teoksen naiskuvaa kattavien lainausten
kautta, jotka on jaoteltu aiheittain sukupuolittuneesta väkivallasta, omistuksesta, naisen tahdosta ja toimijuudesta,
sekä naisen asemasta kertoviksi.
Sukupuolittunut väkivalta todetaan moniulotteiseksi, kerroksittain rakentuvaksi toiminnaksi, joka voi näyttäytyä
myös hienovaraisesti, ulossulkemisen tai vahingollisen sukupuolittamisen tai sukupuolirooliin painostamisen
keinoin. Ulkoiset omistuskäsitykset ja naisen esineellistys välittyvät teoksen yhteisön tuotetusta kulttuurista, mutta
myös naisen omasta sisäistetystä arvomaailmasta. Tahto ja toimijuus ovat jatkuvassa ristiriidassa yhteisön ja sen
normikäytäntöjen ja sukupuoliroolien sisällä elämisen kanssa. Alhainen toimijuus heikentää hyvinvointia, mutta
yhteisön arvomaailma on sisäistetty osaksi omaa elämäntarinaa, ja siitä erkaantuminen tuntuu oman itsen, vertaisten
ja perheen hylkäämiseltä.
Taivaslaulun naiskuvan tarkastelu esittää sukupuolittuneen väkivallan opittuna käytäntönä, sekä väkivaltana, jota
rakastava läheinenkin voi tiedostamattaan toteuttaa vaimoa, lasta, lähimmäistä kohtaan. Naishenkilöhahmojen
kokeman väkivallan kulttuurin aktiiviseksi tuottajaksi ja ylläpitäjäksi ilmentyy ympäröivä yhteisö. Teos myös
ilmaisee sellaista vallankäyttöä ja väkivaltaista ideologiaa, joka verhoutuu hyvien aikeiden sekä arvostetuiksi
koettujen tekojen alle. Toimijuus korreloi suoraan hyvinvoinnin kanssa teoksen sisällä, ja on merkki alistuksen
poissaolosta.
|
|---|