| Yhteenveto: | Tässä maisterintutkielmassa tutkin lukiolaisten näkemyksiä ja ymmärrystä omasta musikaalisuudesta ja sen rakentumisesta. Lisäksi selvitin, millaisia merkityksiä koetulla musikaalisuudella voi olla opiskelijoiden toimijuuteen. Opiskelijoiden subjektiivisia näkemyksiä tarkastelemalla voidaan tuottaa tietoa musiikin opettamiseen ja musiikillisen toimijuuden tukemiseen. Musikaalisuus ei ole käsitteenä yksiselitteinen, ja sille voidaan antaa erilaisia merkityksiä arkisissa tilanteissa. Sitä voidaan myös tutkia useista eri näkö- kulmista. Konstruktivistiseen näkökulmaan tukeutuen näen oppijan musikaalisuuden ja näkemyksen omasta musikaalisuudesta suhteutuvan siihen kulttuuriin ja ympäristöön, jossa nämä näkemykset muodostuvat. Käsitteellisessä viitekehyksessä avaan näkökulmia musikaalisuuden ymmärtämiseen erilaisten diskurssien, taitojen ja lahjakkuuden näkökulmasta. Tämän jälkeen tarkastelen kykyuskomusten merkitystä suhteessa koettuun musikaalisuuteen. Lähestyn kykyuskomuksia musiikissa minäpystyvyyden, toimijuuden ja identiteetin sekä musiikillisen kasvatuksen näkökulmasta.
Tutkimusstrategiana ja analyysin tukena sovelsin fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa, joka mahdollisti oppilaiden omien kokemusten tarkastelun ja tulkinnan. Keräsin aineiston lukion musiikin MU1 -kurssilaisilta Webropol -verkkoalustalla. Tutkimukseen osallistui 33 oppilasta.
Aineiston analyysin perusteella opiskelijoiden näkemykset omasta musikaalisuudestaan suhteutuivat siihen, tekivätkö he musiikkiin liittyviä asioita tai kokivatko he musiikin merkitykselliseksi osaksi elämäänsä. Myös muilta saatu palaute, kasvuympäristö sekä musiikin tunnit mainittiin tekijöinä näiden näkemysten rakentumisessa. Näkemys omasta musikaalisuudesta näyttäytyi tuloksissa merkittävänä oppijan musiikillisen toimijuuden kannalta. Tuloksista ilmeni, että näkemykset omasta musikaalisuudesta ja niihin liittyvät perustelut vaihtelivat suuresti. Aineistossa toistui ajatus, että ollakseen musikaalinen tulisi olla musiikillisesti todella taitava. Erityisesti näkemykset omasta epämusikaalisuudesta näyttäytyivät tämän tutkimuksen perusteella toimijuutta ja terveen musiikillisen identiteetin kehittymistä rajoittavina. Tulosten perusteella musiikin opetuksessa on tärkeää tuoda esiin musikaalisuuden monia ilmenemismuotoja ja purkaa näkemyksiä, jotka voivat rajoittaa musiikillista toimijuutta ja innostusta elinikäiseen oppimiseen.
|
|---|