| Summary: | Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida integroidun raportoinnin laadun kehitystä suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Tutkielman tutkimuskysymys on seuraava; Miten suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosiraporttien integroidun raportoinnin laatu on kehittynyt. Aineisto on rajattu vuosiin 2021 ja 2023. Aineisto on rajattu kyseiselle aikavälille integroidun raportoinnin käytäntöihin vaikuttaneiden toimintamallien ja direktiivien perusteella, joita vertaillaan nykyhetkeen. Vuonna 2021 esitettiin CSRD-direktiivi sekä tarkistukset integroidun raportoinnin viitekehykseen. Tutkimusaineisto koostuu suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosiraporteista. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin deduktiivista sisällönanalyysiä. Integroidun raportoinnin käsitteiden ja teorioiden, sekä yritysraportoinnin säännösten käsittely rajaa lukijalle aiheen. Analyysin perustana toimii integroidun raportoinnin viitekehys sekä sen pohjalta kehitetty laadun pisteytysmalli.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosiraporttien integroidun raportoinnin laatu on kehittynyt. Kukin tutkittavista yhtiöistä paransi vuosiraporttinsa laatua vuosien 2021 ja 2023 välisenä aikana. Integroidun raportoinnin viitekehys tukee CSRD-direktiivin tuomaa muutosta ja auttaa yhtiöitä tehokkaan ja monialaisen vuosiraportin luomisessa. Tutkittavina vuosina huomattiin integroidun raportoinnin viitekehyksen vaatimusten ja rakenteen vakiintuminen raportointikäytänteissä. Kuitenkin tuloksista ilmenee samoja haasteita kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Aiemmista tutkimuksista poiketen, tutkimuksessa havaittiin puutteellisten muuttujien laadun parantuminen. Vuoden 2023 raporteista huomataan, kuinka ominaisuuksien, kuten kaksoisolennaisuuden, resurssien allokoinnin, arvonluontiprosessin ja pitkän aikavälin strategisen suuntautumisen raportoinnin laatu oli parantunut. Olennaisuusprosessi on keskeisenä tekijänä taloudellisen ja ei-taloudellisen tiedon, sekä muuttujien asiayhteyksien laadukkaassa integroinnissa.
|
|---|