Summary: | Artificial intelligence (AI) has gained popularity in people’s everyday lives, work, and studies. AI has many benefits and opportunities, but it also poses challenges,
especially in terms of reliability and ethics of AI. Due to its novelty, the effects of AI on the learning and skills of higher education students are only just beginning
to develop, which makes research on the phenomenon timely and necessary. This study examined the use, trustworthiness, and ethics of generative AI from the
perspective of Finnish higher education students. The purpose of the study was to investigate higher education students’ experiences with the use of generative
AI in their studies and which factors and principles influence their perception of the reliability and ethics of AI. The data was collected using an anonymous online
survey, and the study combined quantitative and qualitative research methods. The results confirmed findings derived from previous studies. Students used AI
in different study situations and task phases, such as generating ideas, gathering information, writing, completing tasks, and reviewing. AI was perceived as particularly useful in improving the efficiency and speed of studying, as well as in developing AI skills and critical thinking. The disadvantages of the use of AI
were laziness in studying, weakening of independent skills, and the superficiality of learning. The most significant factors of the trustworthiness and ethics of
AI were transparency, accuracy, privacy, accountability, and consistency. The study revealed a significant lack of AI training in higher education. The results
emphasized the need for critical thinking when using AI, which highlights the importance of AI training. The findings of the study can be useful when designing AI training and developing higher education that is sustainable and valuable for the future.
Tekoäly on yleistynyt nopeasti osaksi ihmisten arkea, työelämää ja opiskelua. Se on tuonut mukanaan useita hyötyjä ja mahdollisuuksia, mutta sen käyttöön liittyy myös haasteita, erityisesti sen luotettavuuden ja eettisyyden osalta. Tekoälyn vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden oppimiseen ja taitoihin ovat tekoälyn uutuuden vuoksi vasta kehittymässä, minkä takia ilmiön tutkiminen on ajankohtaista ja tarpeellista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin generatiivisen tekoälyn
opiskelukäyttöä, luotettavuutta ja eettisyyttä suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millaisia kokemuksia korkeakouluopiskelijoilla on generatiivisen tekoälyn käytöstä opinnoissaan sekä mitkä tekijät ja periaatteet vaikuttavat heidän käsitykseensä tekoälyn luotettavuudesta ja eettisyydestä. Aineistonkeruu suoritettiin anonyymillä verkkokyselylomakkeella, ja tutkimuksessa yhdistettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimustulokset vahvistivat aiemmista tutkimuksista johdettuja havaintoja. Opiskelijat käyttivät tekoälyä monipuolisesti erilaisissa opiskelutilanteissa ja tehtävien eri vaiheissa, kuten ideoinnissa, tiedonhankinnassa, kirjoittamisessa, tehtävien tekemisessä sekä tarkistamisessa. Lisäksi opiskelijat hyödynsivät tekoälyä tutkimusartikkelien suomentamisessa. Tekoälystä koettiin olevan hyötyä erityisesti sen tehostaessa ja nopeuttaessa opiskelua sekä kehittäessä tekoälytaitoja ja kriittistä ajattelua. Tekoälyn haittapuolina nähtiin opiskelussa laiskistuminen, itsenäisten taitojen heikentyminen sekä oppimisen muuttuminen pinnallisemmaksi. Tekoälyn luotettavuuden ja eettisyyden kokemusten kannalta merkityksellisimpinä piirteinä nähtiin läpinäkyvyys, paikkansapitävyys, yksityisyys, vastuullisuus ja johdonmukaisuus. Tutkimus toi esiin huomattavan tekoälykoulutuksen puutteen korkeakouluopinnoissa. Tulokset painottivat kriittisen ajattelun ja tekoälylukutaidon tarvetta tekoälyä käyttäessä, mikä korostaa tekoälykoulutuksen tärkeyttä tekoälyn luotettavuuden ja eettisyyden arviointiin liittyvän osaamisen kannalta. Tutkimustuloksista voidaan hyötyä vastuullista tekoälyosaamista edistävää tekoälykoulutusta suunniteltaessa sekä tulevaisuuden kannalta kestävää ja arvokasta korkeakoulutusta kehitettäessä.
|