| Yhteenveto: | This research is a master’s thesis for the Faculty of Information Technology at the University of Jyväskylä. The purpose of this study was to examine the protection of Finnish smart homes from a user-centered perspective through user interviews. The interviews aimed to identify perceived threats, responsibilities, and security measures taken by users regarding their smart homes. The interview results were compared with a theoretical framework formed through a literature review. The motivation for conducting the study was the rapid development of smart homes, minimal regulation, and the evolving approach to cybersecurity by both the EU and Finland, which both require actions from users. The study was conducted as qualitative research using interviews as the research method. Empirical data were collected in two parts from ten smart homeowners, each of whom had at least two smart devices connected to their home network. The first set of questions used for data collection was structured and focused on technical measures, while the second set was semi-structured and conducted as a thematic interview. The results were analyzed using theory-driven content analysis. The findings indicate that the protection of Finnish smart homes is user-dependent, as there are no uniform guidelines or legislation on the subject. The security measures taken by users vary and correspond to the threats they perceive. Users tend to favor simple and easy actions, such as changing passwords and enabling automatic updates for devices. Apart from a few exceptions, users have not implemented technical or manual security measures. According to the results, users perceive threats to their smart homes as unlikely, which leads to a lack of investment in security. Additionally, users' knowledge and the lack of clear guidance contribute to limited and inconsistent security practices. While the study provides sufficient insights into the phenomenon, its small sample size means the findings cannot be generalized to the entire population. Further research is needed, along with clearer guidelines and requirements for users to enhance the security of smart homes.
Tutkielma on Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan pro gradu työ. Tutkielman tarkoitus oli selvittää käyttäjähaastatteluiden avulla suomalaisten älykotien suojaamista käyttäjälähtöisesti tarkasteltuna. Haastatteluilla selvitettiin käyttäjien kokemia uhkia ja vastuita sekä heidän tekemiään turvallisuustoimenpiteitä omiin älykoteihinsa liittyen. Haastatteluista saatuja tuloksia verrattiin kirjallisuuskatsauksen perusteella muodostettuun viitekehykseen. Motivaationa tutkimuksen toteutukselle oli älykotien nopea kehitys, vähäinen säätely sekä EU:n ja Suomen kehittyvä ja käyttäjiltä toimenpiteitä vaativa lähestymistapa kyberturvallisuuteen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tutkimusmetodina käytettiin haastatteluita. Empiirinen aineisto kerättiin kahdessa osassa kymmeneltä älykodin omistajalta, joista jokaisella oli kotonaan vähintään kaksi älylaitetta liitettynä osaksi kodin sisäistä verkkoa. Aineiston keräyksessä käytetyistä kysymyssarjoista ensimmäinen oli muodoltaan strukturoitu ja koostui teknisistä toimenpiteistä, kun taas toinen kysymyssarja oli puolistrukturoitu ja toteutettiin teemahaastatteluna. Tulokset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällön analyysillä. Saatujen tulosten perusteella suomalaisten älykotien suojaaminen on käyttäjäriippuvaista, sillä yhtenäistä ohjeistusta tai lainsäädäntöä aiheeseen liittyen ei ole. Käyttäjien tekemät suojaustoimenpiteet ovat vaihtelevia ja vastaavat kunkin käyttäjän kokemiin uhkiin. Käyttäjien tekemät ratkaisut painottuvat helppoihin ja yksinkertaisiin toimiin, kuten salasanojen vaihtamiseen ja laitteiden automaattiseen päivittäiseen. Teknisiä tai manuaalisia toimenpiteitä ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole käyttäjien toimesta toteutettu. Tuloksien perusteella käyttäjät kokevat älykoteihinsa kohdistuvat uhat epätodennäköisinä eivätkä tämän takia panosta turvallisuuteen. Lisäksi käyttäjien tietotaito ja puuttuva ohjeistus vaikuttavat toimenpiteiden vähäisyyteen sekä vaihtelevuuteen. Tutkielma kykenee selittämään tutkittavaa ilmiötä riittävästi, mutta pienen otannan vuoksi se ei ole yleistettävissä koko väestöä koskevaksi. Aihetta olisi tutkittava jatkossa enemmän ja käyttäjille annettava selkeitä ohjeita ja vaatimuksia älykotien suojaamiseksi.
|
|---|