Differences between professional and fan translations a case study of the webtoon True Beauty

Ammattilaiskääntäjät käyttävät paljon aikaa ja energiaa käännöksiinsä, jotta lukijat saisivat parhaan mahdollisen tuotoksen. Fanikääntäjillä taas saattaa olla kiinnostusta ja motivaatiota tehdä vaikuttavia käännöksiä, mutta heiltä ei välttämättä löydy resursseja huolitellun lopputuloksen saamiseksi,...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Vuorikoski, Julia
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:eng
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102675
Kuvaus
Yhteenveto:Ammattilaiskääntäjät käyttävät paljon aikaa ja energiaa käännöksiinsä, jotta lukijat saisivat parhaan mahdollisen tuotoksen. Fanikääntäjillä taas saattaa olla kiinnostusta ja motivaatiota tehdä vaikuttavia käännöksiä, mutta heiltä ei välttämättä löydy resursseja huolitellun lopputuloksen saamiseksi, mitkä johtavat heikkolaatuisiin käännöksiin. Ammattikääntäjät taas toisaalta saattavat ottaa kohdeyleisön liikaa huomioon, mistä seuraa kulttuuristen aspektien pois jättämistä ja alkuperäisen tekstin kontekstin muuttumista. Nämä huomiot pätevät erityisesti korealaisten nettisarjakuvien, eli webtoonien, kääntämisessä. Tämä tutkimus pyrki selvittämään ammattilais- ja fanikäännösten eroavaisuuksia vuonna 2018 julkaistussa webtoonissa nimeltä True Beauty, joka on alun perin sarjakuvataiteilija YAONGYI:n luoma webtoon. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, miten kääntäjien huomioiden määrä, joita käytetään yleensä selittämään kulttuurieroja lukijalle, eroaa kääntäjien välillä. Tutkimuksen aineistona toimivat viiden eri jakson puhekuplat ja muu teksti kuvien ympärillä True Beauty -webtoonissa. Aineisto jaettiin deduktiivisen koodausmenetelmän avulla viiteen eri kääntämisstrategiaan, jotka ovat: lokalisointi, suora kääntäminen, yksinkertaistaminen, sensurointi ja poistaminen. Aineiston analyysimetodina hyödynnettiin laadullista ja määrällistä sisällönanalyysiä. Tulokset osoittavat, että lokalisointia, eli kohdeyleisölle kääntämistä, esiintyi enemmän ammattilaiskääntäjien käännöksissä, kun taas fanikääntäjät suosivat suoraa kääntämistä. Analyysin avulla tutkimuksessa todettiin myös, että näissä jaksoissa ammattilaiset eivät käyttäneet ollenkaan kääntäjien huomioita, kun taas fanit selittivät huomioilla kulttuurillisia aspekteja lukijalle. Tuloksien avulla voidaan todeta, että ammattilaisten tekemät käännökset ovat laadukkaampia lukukokemuksena lokalisoinnin ja yksinkertaistamisen takia. Sensuuria ammattikäännöksissä on kuitenkin havaittavissa, erityisesti väkivallan tai romanssin teemojen kohdalla. Fanien tekemät käännökset ovat kirjaimellisempia, mutta ne saattavat tuntua huonolaatuisemmilta tai vähemmän loogisilta. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää tulevaisuudessa ammattilaisten ja fanien käännöksiä vertaillessa sekä webtooneja tutkiessa.