Summary: | Suomessa peltoja on metsitetty 1970-luvulta lähtien noin 300 000 hehtaaria. Metsitettyjen peltojen pinta-ala on yleensä ollut pieni, keskimäärin 1,5 ha. Pienestä koostaan huolimatta ne voivat lisätä metsäekosysteemien monimuotoisuutta. Maanviljelyn jälkeinen metsitys yleensä lisää maaperän spatiaalista heterogeenisyyttä ja siten myös hyppyhäntäisten lajirikkautta ja runsautta. Hyppyhäntäiset (Collembola) ovat olennainen osa maaperän ravintoverkkoa ja tärkeitä hajottajaeläimiä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsityksen vaikutuksia hyppyhäntäisten monimuotoisuuteen. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Eroaako kuusella metsitettyjen peltojen ja talousmetsien hyppyhäntäislajiston monimuotoisuus toisistaan? 2. Onko maaperän pH:lla ja orgaanisen aineen määrällä yhteyttä hyppyhäntäisten monimuotoisuuteen? Lisäksi tarkasteltiin puuston pohjapinta-alan yhteyttä hyppyhäntäisten monimuotoisuuteen. Tutkittavat pellot oli metsitetty noin 30 vuotta sitten. Maaperänäytteet kerättiin kymmeneltä kivennäismaiden metsitetyltä pellolta Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta. Tutkimuksessa käytettiin parittaista asetelmaa, jossa jokaiselle metsitetylle pellolle valittiin vertailupariksi mahdollisimman läheltä samanikäinen talousmetsä. Jokaiselta metsitetyltä pellolta otettiin kaksi maanäytettä kahdesti vuonna 2024. Lisäksi metsitetyn pellon vierestä otettiin kaksi näytettä kontrollialueina toimivasta talousmetsästä. Lisäksi koealoilta ja kontrollimetsistä otettiin neljä maanäytettä, joista mitattiin pH sekä orgaanisen aineen määrä. Aineisto koostui 2 947 maan pintaosissa elävistä hyppyhäntäisyksilöstä. Runsaslukuisimmat lajit olivat Pogonognathellus flavescens, Lepidocyrtus lignorum ja Entomobrya nivalis. Tulokset osoittivat, että yksilömäärä oli suurempi syksyllä kuin keväällä. Käsittelyllä (talousmetsä/metsitetty pelto) ja muilla ympäristömuuttujilla, kuten pH ja orgaanisen aineksen määrä ja puuston pohja pinta-ala, ei havaittu olevan vaikutusta yksilö- tai lajimääriin. Tulosten perusteella hyppyhäntäisyhteisö on hyvin samanlainen metsitetyillä pelloilla ja talousmetsissä. Näyttää siltä, että 30 vuotta riittää metsälajiston sukkessioon.
|