| Summary: | Karppanen, M. 2025. Persoonallisuuden piirteiden yhteys eroavaisuuksiin liikemittarilla mitatun ja itseraportoidun vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrässä myöhäisaikuisuudessa. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, gerontologia ja kansanterveys, pro gradu -tutkielma, 39s.
Persoonallisuuden piirteet (avoimuus, tunnollisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus ja neuroottisuus) kuvastavat yksilön suhteellisen pysyviä tapoja ajatella, tuntea ja käyttäytyä eri tilanteissa. Fyysisellä aktiivisuudella on lukuisia myönteisiä terveysvaikutuksia, mutta liikunnan määrä tyypillisesti vähenee iän myötä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko itseraportoidun ja liikemittarilla mitatun vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden välillä eroa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös persoonallisuuden piirteiden ja sukupuolen yhteyttä eroihin liikemittarilla mitatun ja itseraportoidun vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrässä myöhäisaikuisilla.
Tutkielmassa käytettiin aineistona Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen (LAKU) vuonna 2020–2021 kerättyä aineistoa 61-vuotiaista tutkittavista (N=133, naiset n=74, miehet n=59). Tutkimuksessa käytettiin tietoa persoonallisuuden piirteistä (NEO-PI, Neuroticism-Extraversion-Openness Personality Inventory), kyselyillä kerätystä itseraportoidusta fyysisestä aktiivisuudesta ja liikemittarilla kerätystä fyysisen aktiivisuuden määrästä. Itseraportoitua vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta kartoitettiin sekä luokitellulla muuttujalla että kysymällä määrää, intensiteettiä ja useutta, joiden pohjalta laskettiin MET-arvo. Liikemittarilla mitattu vapaa-ajan fyysisen aktiivisuus muutettiin myös MET-minuuteiksi. Molemmat muuttujat standardoitiin. Erotusmuuttuja saatiin vähentämällä liikemittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus itseraportoidusta fyysisestä aktiivisuudesta. Muuttujan positiivinen arvo tarkoittaa, että itseraportoitu fyysinen aktiivisuus oli suurempi kuin liikemittarilla mitattu. Eroa liikemittarilla mitatun ja itseraportoidun fyysisen aktiivisuuden välillä tarkasteltiin kovarianssianalyysillä. Persoonallisuuden piirteiden ja erotusmuuttujan välistä yhteyttä tarkasteltiin korrelaatioilla sekä lineaarisella regressioanalyysilla.
Tulosten mukaan liikemittarilla mitatussa fyysisessä aktiivisuudessa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa itseraportoidun fyysisen aktiivisuuden ryhmien välillä (p=0,093). Neuroottisuus oli ainoa persoonallisuuden piirre, jolla oli molemmilla sukupuolilla tarkasteltuna tilastollisesti merkitsevä (ρ=-0,191, p=0,029) negatiivinen korrelaatio erotusmuuttujaan, mutta liikemittarin pitoajalla kontrolloidussa regressiomallissa neuroottisuus ei enää selittänyt eroa (p=0,109). Naisilla avoimuus selitti erotusmuuttujaa Spearmanin korrelaation (ρ=0,274, p=0,019) lisäksi myös mittarin pitoajalla kontrolloidussa regressiomallissa (β=0,212, p=0,027). Avoimuuden ja erotusmuuttujan korrelaatio oli erilainen miesten ja naisten välillä Fisherin z-testin mukaan (z=2,033, p=0,021).
Korkea neuroottisuus oli yhteydessä matalampaan itseraportoituun vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen molemmilla sukupuolilla. Naisilla avoimuus selitti korkeampaa itseraportoitua vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta liikemittarilla mitattuun verrattuna. Neuroottisuuteen liittyy taipumus kokea negatiivisia tunteita, joka voi olla yhteydessä fyysisen aktiivisuuden aliraportointiin. Avoimuuden ja fyysisen aktiivisuuden yhteyden ero miesten ja naisten välillä olisi mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe.
Avainsanat: persoonallisuuden piirteet, fyysinen aktiivisuus, liikemittari, myöhäisaikuisuus
|
|---|