The effect of carbon taxes on the productivity of Finland: testing Porter Hypothesis

Porterin hypoteesin mukaan ympäristösääntely johtaa korkeampaan tuottavuuteen. Porterin näkemys poikkeaa vahvasti perinteisistä innovaatioperusteisista kasvumalleista, jotka olettavat sääntelyn heikentävän kansantalouden tuottavuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella hiiliveron käyttööno...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Sorri, Eetu
Muut tekijät: Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylä University School of Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:eng
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102575
Kuvaus
Yhteenveto:Porterin hypoteesin mukaan ympäristösääntely johtaa korkeampaan tuottavuuteen. Porterin näkemys poikkeaa vahvasti perinteisistä innovaatioperusteisista kasvumalleista, jotka olettavat sääntelyn heikentävän kansantalouden tuottavuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella hiiliveron käyttöönottoa Suomessa ja sen vaikutuksia Suomen kokonaistuottavuuteen vuosina 1985–2000. Tutkimus toteutetaan käyttäen synteettistä kontrollimenetelmää. Se tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan kausaalivaikutusten arviointiin. Porterin hypoteesin testaamista aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa on vaikeuttanut selkeän teoreettisen viitekehyksen puute sekä ympäristösääntelyn moniulotteisuus. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan päätellä, ettei ympäristösääntely ole kasvattanut tilastollisesti merkitsevästi kansantalouden tuottavuutta. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat näkemystä vahvasta Porterin hypoteesista. Sen mukaan sääntelyn aikaansaamat vihreän teknologian innovaatiot voivat lopulta kompensoida sääntelystä aiheutuneet suorat kustannukset. Synteettisen kontrollimenetelmän tuottamat tulokset siis poikkeavat olennaisesti aiemman tutkimuskirjallisuuden havainnoista. Vaihtoehtoinen Difference-in-Differences -menetelmä tuottaa synteettistä kontrollimenetelmää huomattavasti heikompia tuloksia samalla aineistolla, eikä selkeitä kausaalipäätelmiä voida tehdä. Tutkimusajanjaksolla Suomen talouteen vahvasti vaikuttaneet makrotaloudelliset häiriöt, kuten Neuvostoliiton hajoaminen ja sitä seurannut talouskriisi vaikeuttavat kausaalipäätelmien tekemistä synteettiseen kontrollimenetelmään perustuen.