| Yhteenveto: | Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella opettajaopiskelijoiden käsityksiä kielitietoisuudesta sekä sen roolista heidän ammatillisessa tulevaisuudessaan. Lähestyn aihetta määrittämällä pääkäsitteiksi opettajan käsitykset, opettajan ammatillisen toimijuuden sekä opettajan kielitietoisuuden. Toimijuuden käsite linkittyy opiskelijoiden käsityksiin siitä, millainen opettajan toimijuus tukee kielitietoisuutta ja miten he itse voisivat toimia opettajana.
Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen erikoistuvia opettajaopiskelijoita lokakuussa 2024 osana Jyväskylän yliopiston tutkimushanketta Opettajaopiskelijoiden ammatillinen identiteetti kaksoiskelpoisuuteen johtavissa opettajankoulutusohjelmissa. Puolistrukturoitujen teemahaastattelujen aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti diskurssianalyysin avulla tarkastelemalla opiskelijoiden kielellisiä valintoja ja argumentaatiokeinoja. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisia käsityksiä opettajaopiskelijoilla on kielitietoisuudesta? 2) Mitä kielitietoisia toimintatapoja opettajaopiskelijat tuntevat? 3) Millaisia rooleja opettajaopiskelijat näkevät mahdollisina itselleen ja muille koulun kielitietoisuuden suhteen?
Opiskelijat hahmottivat kielitietoisuuden keskeisiksi tavoitteiksi osallisuuden ja tasavertaisuuden edistämisen koulussa ja yhteiskunnassa. He näkivät kielet arvokkaina resursseina esimerkiksi oppilaiden identiteettien tukemisessa. Keskeiseksi toimintatavaksi määrittyi salliva suhtautuminen oppilaiden kielirepertuaarien käyttämiseen oppimisen tukena. Kieltenopettajan keinoksi mainittiin tyypillisimmin kielten vertailu ja sanojen oppiminen eri kielillä, kun taas luokanopettaja voisi järjestää kielenoppimistuokioita, tukea eri oppiaineille ominaisen kielen oppimista sekä asettaa koulun seinille monikielisiä materiaaleja. Opiskelijat halusivat aktiivisesti edistää kielitietoisuutta, mutta omaan erikoistumisalueeseen kohdistui myös painetta. Eniten epävarmuutta opiskelijat kokivat siitä, ettei heillä ole vielä tarpeeksi konkreettisia keinoja kielitietoisuuden edistämiseen. Kielitietoisuus tunnistettiin koko kouluyhteisön asiaksi, jossa tarvitaan henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien yhteistyötä.
|
|---|