| Yhteenveto: | Yhteistyön ja kilpailullisuuden tasapainottaminen, palkallisten ja vapaaehtoisten yhteensovittaminen sekä talouden hallinta ovat haasteita, jotka kuvaavat suomalaisten urheiluseurojen poikkeuksellista toimintaympäristöä, joka asettaa haasteita urheiluseurojen esihenkilöille. Yhtenä suurimmista haasteista on tasapainottelu palkattujen ja vapaaehtoisten työntekijöiden välillä. Tämä haaste on erityinen suomalaisessa urheiluseurakentässä, jossa urheiluseuratoiminta nojaa pitkälti vapaaehtoistoimintaan. Tutkielmamme keskittyy vapaaehtoisuuden luomaan haasteeseen pohtien sitä, miten esihenkilöt voivat luoda urheiluseuraympäristön, jossa vapaaehtoiset haluavat työskennellä ja pystyvät kokemaan yhteenkuuluvuutta. Pidämme tätä yhtenä urheiluseurojen esihenkilöiden tärkeimmistä tehtävistä, koska vapaaehtoiset työntekijät muodostavat urheiluseurojen toiminnan perustan. Tämä korostaa myös tutkielmamme merkitystä. Vapaaehtoisten kokemaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sen merkitystä urheiluseurojen menestyksekkääseen toimintaan Suomessa ei ole tutkittu vielä tarpeeksi laadullisena tutkimuksena. Tutkielmamme onkin laadullinen tapaustutkimus eräästä urheiluseurasta ja toteutettu haastattelemalla kohdeorganisaation esihenkilöitä ja vapaaehtoisia seuratoimijoita. Tämä tutkielma on tehty aidosta kiinnostuksesta urheiluseurojen toimintaa ja niiden johtamismenetelmiä kohtaan ja tällä tutkielmalla omalta osaltamme täytämme olemassa olevaa tutkimusaukkoa. Perehdyttyämme aihealuetta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen muodostimme haastattelukysymykset, jotka keskittyivät tutkielmamme ydinteemoihin, kuten urheilujohtamiseen ja yhteenkuuluvuuteen. Haastattelujen analyysi osoittaa yhtäläisyyksiä aiempaan tutkimukseen, mutta esiin nousi myös erityisiä oivalluksia kohdeorganisaatiostamme. Tutkielmamme osoittaa yhteenkuuluvuuden tunteen kokemisen olevan tärkeää sekä urheiluseuran vapaaehtoisille että esihenkilöille, ja se on keskeinen tekijä seuran menestyksen näkökulmasta. Vastuu yhteenkuuluvuuden luomisesta koetaan pääsääntöisesti olevan kaikilla seuran jäsenillä. Kiinnostavaa on, että vapaaehtoisia motivoi yhteenkuuluvuuden lisäksi erityisesti rakkaus urheilulajia kohtaan, kiintymys oman kunnan urheiluseuraan sekä halu tukea nuorten urheiluharrastusta. Nämä tekijät ovat keskeisiä syitä intohimoiseen vapaaehtoistoimintaan. Ongelmat johtamisen tai toiminnan tasapuolisuudessa heikentävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun taas esihenkilön sosiaaliset taidot vahvistavat sitä. Tämä tutkielma tarjoaa näkökulmia urheiluseuran johtamiseen, kuten vapaaehtoistoiminnan tehokkaaseen johtamiseen vastuullisin menetelmin.
|
|---|