| Summary: | Tutkimuksessa tarkasteltiin Venäjän toteuttamaa harhauttamista informaatioympäristössä hyökkäyssodassaan Ukrainaan vuosina 2021–2022. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Venäjä soveltaa harhauttamista informaation avulla operatiivis-strategisella tasolla. Tutkimustehtävänä oli tunnistaa Venäjän käyttämät harhauttamisen menetelmät informaatioympäristössä ja analysoida niitä Ukrainan sodan kontekstissa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla kartoitettiin harhauttamisen menetelmiä informaatioympäristössä. Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella muodostettiin teoreettinen viitekehys, jota sovellettiin myöhemmässä analyysissä. Teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin tutkittiin harhautusmenetelmien ilmenemistä Ukrainan sodan kontekstissa. Aineisto koostui länsimaisista akateemisista tutkimuksista, virallisista raporteista sekä kansainvälisistä analyysikeskusten julkaisuista. Sisällönanalyysin avulla tunnistettiin Venäjän informaatio-operaatioissa käytetyt harhauttamisen keskeiset menetelmät ja arvioitiin niiden vaikuttavuutta Venäjän operatiivisiin ja strategisiin tavoitteisiin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Venäjä sovelsi harhauttamista informaatioympäristössä laajasti ja multimodaalisesti osana sotilaallista operaatiotaan Ukrainaan. Operatiivis-strategisella tasolla harhauttamista informaatioympäristössä toteutettiin disinformaatiolla, propagandalla, deepfake-teknologian avulla sekä narratiivin hallinnalla. Informaatiolla harhauttaminen perustuu tiedon vääristelyyn, valikointiin ja manipulointiin, tai luomalla uskottavia mutta virheellisiä tai osittain totuuteen pohjautuvia narratiiveja. Harhauttamisella Venäjä on pyrkinyt häiritsemään vastustajan päätöksentekoa, horjuttamaan kansainvälistä mielipidettä ja oikeuttamaan sotilaallisia toimiaan. Tutkimustulokset osoittivat, että Venäjä onnistui saavuttamaan tavoitteensa harhauttamistapauksissa joko täysin tai osittain valtaosassa analysoituja tapauksia.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että harhauttaminen informaatioympäristössä on kompleksinen ilmiö, joka perustuu monitasoiseen vaikuttamiseen. Harhauttamisella informaatioympäristössä pyritään vaikuttamaan vastustajan päätöksentekoon, muokkaamaan informaatiotilaa ja ohjaamaan kansainvälistä mielipidettä. Tutkimus osoittaa, että harhauttaminen informaatioympäristössä on keskeinen osa Venäjän sotilaallista ja strategista toimintaa. Tutkimuksen arvioinnissa on keskeistä huomioida, että tutkimustulokset perustuvat tutkijan analyysiin ja tulkintaan tarkasteltavasta ilmiöstä, minkä vuoksi ne eivät ole täysin objektiivisia. Tutkimukseen sisältyneet harhautustapaukset muodostavat vain rajallisen otoksen harhautustapausten kokonaisuudesta, mikä on otettava huomioon tulosten yleistettävyyttä arvioitaessa.
|
|---|