| Summary: | Digitalisoituvassa yhteiskunnassa opiskelijoiden tarkkaavaisuuden ylläpitäminen on merkittävä haaste opettamisen ja oppimisen kannalta. Tarkkaavaisuuden rooli oppimisessa korostuu maailmassa, jossa digitaalista informaatiota on valtavasti saatavilla. Tarkkaavaisuuden ylläpitäminen on keskeistä akateemisen menestymisen kannalta. Tarkkaavaisuus on myös osana myös erilaisia kognitiivisia prosesseja, kuten itsesäätelyä.
Tämän kirjallisuuskatsauksen päätavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden tarkkaavaisuuteen ja kuinka tarkkaavaisuutta voidaan ylläpitää tehokkaammin opetuksessa. Tutkielmassa tarkastellaan tarkkaavaisuuden eri ulottuvuuksia sen fysiologista perusteista lähtien aina niihin tekijöihin asti, jotka vaikuttavat tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen. Tutkielma ei kuitenkaan kohdistu tarkkaavaisuushäiriön omaaviin yksilöihin.
Opiskelijoiden tarkkaavaisuuden kesto opetuksessa on yksilöllistä. Se voi myös vaihdella opetuksen aikana. Osa tarkkaavaisuuden vaihtelusta liittyy opetuskäytänteisiin, kun taas osaa vaihtelusta selittävät opetukseen liittymättömät asiat. Opettaja voi kuitenkin omilla toimillaan, kuten vaihtelemalla tehtäviä sopivin väliajoin ja käyttämällä aktiivisia opetusstrategioita, edistää opiskelijoiden tarkkaavaisuuden ylläpitämistä opetuksessa. Media-multitaskaaminen asettaa kuitenkin opettajille ison haasteen opiskelijoiden tarkkaavaisuuden suhteen. Media-multitaskaaminen nimittäin häiritsee opiskelijoiden opetuksen aikaista tarkkaavaisuutta.
Opiskelijoiden tarkkaavaisuuden ylläpitäminen on monitahoinen ilmiö, johon vaikuttavat sekä opettajan hallintapiirissä olevat että sen ulottumattomissa olevat seikat. Useat seikat ovat kuitenkin sellaisia, joihin opettaja voi omilla opetusratkaisuillaan tai opiskelija omalla toiminnallaan vaikuttaa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa usea tutkimus keskittyy yliopisto- opiskelijoiden tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen opetuksessa. Jatkotutkimuskohteena tulisikin olla nuorempien opiskelijoiden tarkkaavaisuus opetuksessa.
|
|---|