| description |
Hokkanen, L-M 2025. The associations between socioeconomic status and the amount of accelerometer-based physical activity in different intensity levels among 60-year-old adults. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis of health promotion, 66 pp., 6 appendices.
Socioeconomic status is one of the most significant factors explaining health disparities within populations, both in Finland and globally. Differences in physical activity among population groups can partly explain these socioeconomic health disparities. Leisure-time physical activity is widely recognized for its comprehensive health benefits, whereas insufficient physical activity and excessive sedentary behaviour are associated with poorer health. It is known that the health benefits of occupational physical activity are not equivalent to those of leisure-time physical activity, and extensive physical activity during work can even be detrimental to health.
The purpose of this thesis was to investigate whether socioeconomic status is associated with the amount of physical activity in different activity levels measured by an accelerometer in 60-year-olds, and how the amount of physical activity varies during work and leisure time according to socioeconomic status. The data for this thesis were drawn from the latest data collection of Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), called TRAILS, conducted at the University of Jyväskylä, gathered in 2020–21. The data consisted of a sub-sample of 142 approximately 61-year-old individuals whose physical activity was measured using an accelerometer. Information about occupational status, education level, and income level was collected through a Life Situation Questionnaire and used as variables to describe socioeconomic status in the analyses. The analysis method was a two-way analysis of covariance (two-way ANCOVA), and the analyses were adjusted for accelerometer wear time.
According to the results of the thesis, socioeconomic status was associated with light physical activity during working hours, such that individuals with lower occupational status engaged more physical activity during work hours compared to those with higher occupational status (p<0,001, ƞ2=0,167), and those with lower educational levels engaged more physical activity than those with higher levels of education (p<0,001, ƞ2=0,140), and individuals with lower income engaged more light physical activity than individuals with higher income (p=0,007, ƞ2=0,104). Lower educational level was also associated with higher amounts of moderate to vigorous physical activity (MVPA) during working hours (p=0,014, ƞ2=0,089). The results showed that individuals with lower levels of education (p=0,047, ƞ2=0,044) or income levels (p=0,024, ƞ2=0,054) engaged in more light physical activity throughout the day than those with higher levels. Additionally, income level was associated with women's physical activity, such that higher income levels were associated to less light physical activity during working hours (p<0,001, ƞ2=0,143) and more MVPA during leisure time (p=0,008, ƞ2=0,101).
The results indicate that socioeconomic status is particularly associated with light physical activity during working hours. To address the health risks of excessive work-related physical activity and low levels of leisure-time physical activity, health promotion efforts should focus on supporting leisure-time physical activity among individuals approaching retirement age in lower socioeconomic groups. This could help reduce health disparities in this age group and potentially increase the number of years of good functional capacity.
Keywords: socioeconomic status, occupational status, education level, income level, physical activity, accelerometer
Hokkanen, L-M 2025. Sosioekonomisen aseman yhteydet 60-vuotiaiden liikemittarilla mitattuun liikkumisen määrään eri intensiteettitasoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen pro gradu -tutkielma, 66 s, 6 liitettä
Sosioekonominen asema on yksi merkittävimmistä väestön terveyseroja selittävistä tekijöistä sekä Suomessa että globaalisti. Sosioekonomisia terveyseroja voivat selittää esimerkiksi väestöryhmien erot liikkumiskäyttäytymisessä. Vapaa-ajan liikunta edistää tunnetusti terveyttä monipuolisesti ja vastaavasti vähäinen liikkuminen ja paikallaanolo ovat yhteydessä heikompaan terveyteen. Tiedetään, että työnaikaisen liikkumisen terveyshyödyt eivät ole samanlaiset kuin vapaa-ajan liikkumisen ja runsas työnaikainen liikkuminen voi olla jopa terveydelle haitallista.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko sosioekonominen asema yhteydessä noin 60-vuotiaiden liikemittarilla mitattuun liikkumisen määrään eri intensiteettitasoilla sekä miten liikkumisen määrä vaihtelee eri intensiteettitasoilla työ ja vapaa-ajalla sosioekonomisen aseman mukaan. Tutkielman aineistona käytettiin Jyväskylän yliopiston Lapsesta aikuiseksi pitkittäistutkimuksen (LAKU) viimeisintä aineiston keruuta, vuosina 2020–21 kerättyä TRAILS-aineistoa. Aineisto koostui 142 noin 61-vuotiaan henkilön osaotoksesta, jolta oli mitattu liikkumista liikemittarilla. Tutkittavilta kerättiin elämäntilannekyselyllä tiedot ammattiasemasta, koulutustasosta ja tulotasosta, joita käytettiin analyyseissä sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina. Analyysimenetelmänä käytettiin kaksisuuntaista kovarianssianalyysiä ja analyysit vakioitiin liikemittarin pitoajalla.
Tutkielman tulosten mukaan sosioekonominen asema oli yhteydessä kevyeen työnaikaiseen liikkumiseen siten, että matalammassa ammattiasemassa olevat liikkuivat enemmän kevyesti työaikana kuin korkeammassa ammattiasemassa olevat (p<0,001, ƞ2=0,167) ja matalammin koulutetut enemmän kuin korkeammin koulutetut (p<0,001, ƞ2=0,140) sekä pienempituloiset liikkuivat enemmän kuin suurempituloiset (p=0,007, ƞ2=0,104). Matalampi koulutustaso oli yhteydessä myös suurempaan työnaikaiseen reippaan ja rasittavan liikkumisen määrään (p=0,014, ƞ2=0,089). Tulokset osoittivat, että matalammin koulutetut liikkuivat koko päivän aikana enemmän kevyesti kuin korkeammin koulutetut (p=0,047, ƞ2=0,044) sekä pienemmän tulotason omaavat enemmän kuin suuremman tulotason omaavat henkilöt (p=0,024, ƞ2=0,054). Lisäksi tulotaso oli yhteydessä naisten liikkumiseen siten, että korkeampi tulotaso oli yhteydessä työajan vähäisempään kevyeen liikkumiseen (p<0,001, ƞ2=0,143) ja runsaampaan vapaa-ajan reippaaseen ja rasittavaan liikkumiseen (p=0,008, ƞ2=0,101).
Tulosten mukaan sosioekonominen asema on yhteydessä erityisesti työnaikaiseen kevyeen liikkumiseen. Jotta voidaan vaikuttaa runsaan työnaikaisen liikkumisen sekä vähäisen vapaa-ajan liikkumisen terveyshaittoihin, terveyden edistämisen toimissa tulisi keskittää huomiota matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien eläkeikää lähestyvien vapaa-ajan liikkumisen tukemiseen. Siten voitaisiin kaventaa terveyseroja tässä ikäryhmässä sekä mahdollisesti lisätä toimintakykyisiä elinvuosia.
Asiasanat: sosioekonominen asema, ammattiasema, koulutustaso, tulotaso, liikkuminen, liikemittari.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Kankaanp\u00e4\u00e4, Anna", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Hokkanen, Laura-Maria", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2025-05-16T14:37:23Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2025-05-16T14:37:23Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2025", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102372", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Hokkanen, L-M 2025. The associations between socioeconomic status and the amount of accelerometer-based physical activity in different intensity levels among 60-year-old adults. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyv\u00e4skyl\u00e4, Master\u2019s thesis of health promotion, 66 pp., 6 appendices. \n\nSocioeconomic status is one of the most significant factors explaining health disparities within populations, both in Finland and globally. Differences in physical activity among population groups can partly explain these socioeconomic health disparities. Leisure-time physical activity is widely recognized for its comprehensive health benefits, whereas insufficient physical activity and excessive sedentary behaviour are associated with poorer health. It is known that the health benefits of occupational physical activity are not equivalent to those of leisure-time physical activity, and extensive physical activity during work can even be detrimental to health.\n\nThe purpose of this thesis was to investigate whether socioeconomic status is associated with the amount of physical activity in different activity levels measured by an accelerometer in 60-year-olds, and how the amount of physical activity varies during work and leisure time according to socioeconomic status. The data for this thesis were drawn from the latest data collection of Jyv\u00e4skyl\u00e4 Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), called TRAILS, conducted at the University of Jyv\u00e4skyl\u00e4, gathered in 2020\u201321. The data consisted of a sub-sample of 142 approximately 61-year-old individuals whose physical activity was measured using an accelerometer. Information about occupational status, education level, and income level was collected through a Life Situation Questionnaire and used as variables to describe socioeconomic status in the analyses. The analysis method was a two-way analysis of covariance (two-way ANCOVA), and the analyses were adjusted for accelerometer wear time.\n\nAccording to the results of the thesis, socioeconomic status was associated with light physical activity during working hours, such that individuals with lower occupational status engaged more physical activity during work hours compared to those with higher occupational status (p<0,001, \u019e2=0,167), and those with lower educational levels engaged more physical activity than those with higher levels of education (p<0,001, \u019e2=0,140), and individuals with lower income engaged more light physical activity than individuals with higher income (p=0,007, \u019e2=0,104). Lower educational level was also associated with higher amounts of moderate to vigorous physical activity (MVPA) during working hours (p=0,014, \u019e2=0,089). The results showed that individuals with lower levels of education (p=0,047, \u019e2=0,044) or income levels (p=0,024, \u019e2=0,054) engaged in more light physical activity throughout the day than those with higher levels. Additionally, income level was associated with women's physical activity, such that higher income levels were associated to less light physical activity during working hours (p<0,001, \u019e2=0,143) and more MVPA during leisure time (p=0,008, \u019e2=0,101).\n\nThe results indicate that socioeconomic status is particularly associated with light physical activity during working hours. To address the health risks of excessive work-related physical activity and low levels of leisure-time physical activity, health promotion efforts should focus on supporting leisure-time physical activity among individuals approaching retirement age in lower socioeconomic groups. This could help reduce health disparities in this age group and potentially increase the number of years of good functional capacity.\n\nKeywords: socioeconomic status, occupational status, education level, income level, physical activity, accelerometer", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Hokkanen, L-M 2025. Sosioekonomisen aseman yhteydet 60-vuotiaiden liikemittarilla mitattuun liikkumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n eri intensiteettitasoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Terveyden edist\u00e4misen pro gradu -tutkielma, 66 s, 6 liitett\u00e4 \n\nSosioekonominen asema on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 v\u00e4est\u00f6n terveyseroja selitt\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 globaalisti. Sosioekonomisia terveyseroja voivat selitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi v\u00e4est\u00f6ryhmien erot liikkumisk\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. Vapaa-ajan liikunta edist\u00e4\u00e4 tunnetusti terveytt\u00e4 monipuolisesti ja vastaavasti v\u00e4h\u00e4inen liikkuminen ja paikallaanolo ovat yhteydess\u00e4 heikompaan terveyteen. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ty\u00f6naikaisen liikkumisen terveyshy\u00f6dyt eiv\u00e4t ole samanlaiset kuin vapaa-ajan liikkumisen ja runsas ty\u00f6naikainen liikkuminen voi olla jopa terveydelle haitallista. \n\nT\u00e4m\u00e4n tutkielman tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, onko sosioekonominen asema yhteydess\u00e4 noin 60-vuotiaiden liikemittarilla mitattuun liikkumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n eri intensiteettitasoilla sek\u00e4 miten liikkumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee eri intensiteettitasoilla ty\u00f6 ja vapaa-ajalla sosioekonomisen aseman mukaan. Tutkielman aineistona k\u00e4ytettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston Lapsesta aikuiseksi pitkitt\u00e4istutkimuksen (LAKU) viimeisint\u00e4 aineiston keruuta, vuosina 2020\u201321 ker\u00e4tty\u00e4 TRAILS-aineistoa. Aineisto koostui 142 noin 61-vuotiaan henkil\u00f6n osaotoksesta, jolta oli mitattu liikkumista liikemittarilla. Tutkittavilta ker\u00e4ttiin el\u00e4m\u00e4ntilannekyselyll\u00e4 tiedot ammattiasemasta, koulutustasosta ja tulotasosta, joita k\u00e4ytettiin analyyseiss\u00e4 sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina. Analyysimenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettiin kaksisuuntaista kovarianssianalyysi\u00e4 ja analyysit vakioitiin liikemittarin pitoajalla. \n\nTutkielman tulosten mukaan sosioekonominen asema oli yhteydess\u00e4 kevyeen ty\u00f6naikaiseen liikkumiseen siten, ett\u00e4 matalammassa ammattiasemassa olevat liikkuivat enemm\u00e4n kevyesti ty\u00f6aikana kuin korkeammassa ammattiasemassa olevat (p<0,001, \u019e2=0,167) ja matalammin koulutetut enemm\u00e4n kuin korkeammin koulutetut (p<0,001, \u019e2=0,140) sek\u00e4 pienempituloiset liikkuivat enemm\u00e4n kuin suurempituloiset (p=0,007, \u019e2=0,104). Matalampi koulutustaso oli yhteydess\u00e4 my\u00f6s suurempaan ty\u00f6naikaiseen reippaan ja rasittavan liikkumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n (p=0,014, \u019e2=0,089). Tulokset osoittivat, ett\u00e4 matalammin koulutetut liikkuivat koko p\u00e4iv\u00e4n aikana enemm\u00e4n kevyesti kuin korkeammin koulutetut (p=0,047, \u019e2=0,044) sek\u00e4 pienemm\u00e4n tulotason omaavat enemm\u00e4n kuin suuremman tulotason omaavat henkil\u00f6t (p=0,024, \u019e2=0,054). Lis\u00e4ksi tulotaso oli yhteydess\u00e4 naisten liikkumiseen siten, ett\u00e4 korkeampi tulotaso oli yhteydess\u00e4 ty\u00f6ajan v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4n kevyeen liikkumiseen (p<0,001, \u019e2=0,143) ja runsaampaan vapaa-ajan reippaaseen ja rasittavaan liikkumiseen (p=0,008, \u019e2=0,101).\n\nTulosten mukaan sosioekonominen asema on yhteydess\u00e4 erityisesti ty\u00f6naikaiseen kevyeen liikkumiseen. Jotta voidaan vaikuttaa runsaan ty\u00f6naikaisen liikkumisen sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4isen vapaa-ajan liikkumisen terveyshaittoihin, terveyden edist\u00e4misen toimissa tulisi keskitt\u00e4\u00e4 huomiota matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien el\u00e4keik\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyvien vapaa-ajan liikkumisen tukemiseen. Siten voitaisiin kaventaa terveyseroja t\u00e4ss\u00e4 ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 mahdollisesti lis\u00e4t\u00e4 toimintakykyisi\u00e4 elinvuosia. \n\nAsiasanat: sosioekonominen asema, ammattiasema, koulutustaso, tulotaso, liikkuminen, liikemittari.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija.group@korppi.jyu.fi) on 2025-05-16T14:37:23Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2025-05-16T14:37:23Z (GMT). No. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "78", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "CC BY-NC-ND 4.0", "language": null, "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Sosioekonomisen aseman yhteydet 60-vuotiaiden liikemittarilla mitattuun liikkumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n eri intensiteettitasoilla", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202505164305", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Terveyden edist\u00e4misen maisteriohjelma", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Master's Degree Programme in Health Promotion", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.copyright", "value": "\u00a9 The Author(s)", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "copyright", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "unknown accessibility", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "ei tietoa saavutettavuudesta", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}]
|