| Summary: | Hokkanen, L-M 2025. The associations between socioeconomic status and the amount of accelerometer-based physical activity in different intensity levels among 60-year-old adults. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis of health promotion, 66 pp., 6 appendices.
Socioeconomic status is one of the most significant factors explaining health disparities within populations, both in Finland and globally. Differences in physical activity among population groups can partly explain these socioeconomic health disparities. Leisure-time physical activity is widely recognized for its comprehensive health benefits, whereas insufficient physical activity and excessive sedentary behaviour are associated with poorer health. It is known that the health benefits of occupational physical activity are not equivalent to those of leisure-time physical activity, and extensive physical activity during work can even be detrimental to health.
The purpose of this thesis was to investigate whether socioeconomic status is associated with the amount of physical activity in different activity levels measured by an accelerometer in 60-year-olds, and how the amount of physical activity varies during work and leisure time according to socioeconomic status. The data for this thesis were drawn from the latest data collection of Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), called TRAILS, conducted at the University of Jyväskylä, gathered in 2020–21. The data consisted of a sub-sample of 142 approximately 61-year-old individuals whose physical activity was measured using an accelerometer. Information about occupational status, education level, and income level was collected through a Life Situation Questionnaire and used as variables to describe socioeconomic status in the analyses. The analysis method was a two-way analysis of covariance (two-way ANCOVA), and the analyses were adjusted for accelerometer wear time.
According to the results of the thesis, socioeconomic status was associated with light physical activity during working hours, such that individuals with lower occupational status engaged more physical activity during work hours compared to those with higher occupational status (p<0,001, ƞ2=0,167), and those with lower educational levels engaged more physical activity than those with higher levels of education (p<0,001, ƞ2=0,140), and individuals with lower income engaged more light physical activity than individuals with higher income (p=0,007, ƞ2=0,104). Lower educational level was also associated with higher amounts of moderate to vigorous physical activity (MVPA) during working hours (p=0,014, ƞ2=0,089). The results showed that individuals with lower levels of education (p=0,047, ƞ2=0,044) or income levels (p=0,024, ƞ2=0,054) engaged in more light physical activity throughout the day than those with higher levels. Additionally, income level was associated with women's physical activity, such that higher income levels were associated to less light physical activity during working hours (p<0,001, ƞ2=0,143) and more MVPA during leisure time (p=0,008, ƞ2=0,101).
The results indicate that socioeconomic status is particularly associated with light physical activity during working hours. To address the health risks of excessive work-related physical activity and low levels of leisure-time physical activity, health promotion efforts should focus on supporting leisure-time physical activity among individuals approaching retirement age in lower socioeconomic groups. This could help reduce health disparities in this age group and potentially increase the number of years of good functional capacity.
Keywords: socioeconomic status, occupational status, education level, income level, physical activity, accelerometer
Hokkanen, L-M 2025. Sosioekonomisen aseman yhteydet 60-vuotiaiden liikemittarilla mitattuun liikkumisen määrään eri intensiteettitasoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen pro gradu -tutkielma, 66 s, 6 liitettä
Sosioekonominen asema on yksi merkittävimmistä väestön terveyseroja selittävistä tekijöistä sekä Suomessa että globaalisti. Sosioekonomisia terveyseroja voivat selittää esimerkiksi väestöryhmien erot liikkumiskäyttäytymisessä. Vapaa-ajan liikunta edistää tunnetusti terveyttä monipuolisesti ja vastaavasti vähäinen liikkuminen ja paikallaanolo ovat yhteydessä heikompaan terveyteen. Tiedetään, että työnaikaisen liikkumisen terveyshyödyt eivät ole samanlaiset kuin vapaa-ajan liikkumisen ja runsas työnaikainen liikkuminen voi olla jopa terveydelle haitallista.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko sosioekonominen asema yhteydessä noin 60-vuotiaiden liikemittarilla mitattuun liikkumisen määrään eri intensiteettitasoilla sekä miten liikkumisen määrä vaihtelee eri intensiteettitasoilla työ ja vapaa-ajalla sosioekonomisen aseman mukaan. Tutkielman aineistona käytettiin Jyväskylän yliopiston Lapsesta aikuiseksi pitkittäistutkimuksen (LAKU) viimeisintä aineiston keruuta, vuosina 2020–21 kerättyä TRAILS-aineistoa. Aineisto koostui 142 noin 61-vuotiaan henkilön osaotoksesta, jolta oli mitattu liikkumista liikemittarilla. Tutkittavilta kerättiin elämäntilannekyselyllä tiedot ammattiasemasta, koulutustasosta ja tulotasosta, joita käytettiin analyyseissä sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina. Analyysimenetelmänä käytettiin kaksisuuntaista kovarianssianalyysiä ja analyysit vakioitiin liikemittarin pitoajalla.
Tutkielman tulosten mukaan sosioekonominen asema oli yhteydessä kevyeen työnaikaiseen liikkumiseen siten, että matalammassa ammattiasemassa olevat liikkuivat enemmän kevyesti työaikana kuin korkeammassa ammattiasemassa olevat (p<0,001, ƞ2=0,167) ja matalammin koulutetut enemmän kuin korkeammin koulutetut (p<0,001, ƞ2=0,140) sekä pienempituloiset liikkuivat enemmän kuin suurempituloiset (p=0,007, ƞ2=0,104). Matalampi koulutustaso oli yhteydessä myös suurempaan työnaikaiseen reippaan ja rasittavan liikkumisen määrään (p=0,014, ƞ2=0,089). Tulokset osoittivat, että matalammin koulutetut liikkuivat koko päivän aikana enemmän kevyesti kuin korkeammin koulutetut (p=0,047, ƞ2=0,044) sekä pienemmän tulotason omaavat enemmän kuin suuremman tulotason omaavat henkilöt (p=0,024, ƞ2=0,054). Lisäksi tulotaso oli yhteydessä naisten liikkumiseen siten, että korkeampi tulotaso oli yhteydessä työajan vähäisempään kevyeen liikkumiseen (p<0,001, ƞ2=0,143) ja runsaampaan vapaa-ajan reippaaseen ja rasittavaan liikkumiseen (p=0,008, ƞ2=0,101).
Tulosten mukaan sosioekonominen asema on yhteydessä erityisesti työnaikaiseen kevyeen liikkumiseen. Jotta voidaan vaikuttaa runsaan työnaikaisen liikkumisen sekä vähäisen vapaa-ajan liikkumisen terveyshaittoihin, terveyden edistämisen toimissa tulisi keskittää huomiota matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien eläkeikää lähestyvien vapaa-ajan liikkumisen tukemiseen. Siten voitaisiin kaventaa terveyseroja tässä ikäryhmässä sekä mahdollisesti lisätä toimintakykyisiä elinvuosia.
Asiasanat: sosioekonominen asema, ammattiasema, koulutustaso, tulotaso, liikkuminen, liikemittari.
|
|---|