| Summary: | Jalkapallo on 265 miljoonalla harrastajallaan yksi maailman suosituimmista urheilulajeista, jonka myötä lajin huipulle pääseminen on erityisen haastavaa. Lajin globaalin luonteen vuoksi jalkapallon parissa liikkuu valtavat rahasummat ja uuden sukupolven lahjakkaiden pelaajien tunnistaminen ja kehittäminen on kovenevassa kilpailussa keskeistä. Huuhkaja- ja Helmaripolku toimii suomalaisen jalkapallon yhteisenä oppimisen ja tiedolla johtamisen alustana, tukien seurojen pelaajakehitystä. Tavoitteena on parantaa pelaajakehityksen tuloksia Suomessa yhdistämällä jalkapallon keskeiset toimijat pelin ympärille. Pelaajakehityksen tiedolla johtamisen tavoitteena on synnyttää suomalaiseen jalkapalloon tieteelliseen näyttöön pohjautuva ymmärrys huipulle pääsemiseen vaadittavista tekijöistä. Tämän pro gradu tutkielman tavoitteena on selvittää ennustaako fyysisteknisissä ominaisuustesteissä menestyminen 12 vuoden ikäisenä ammattilaispelaajaksi kehittymisen todennäköisyyttä aikuisuudessa.
Tutkielmassa hyödynnettiin Eerikkilän Urheiluopistolla Sami Hyypiä akatemian järjestämissä kehittymisen seurantatapahtumissa kerättyä ominaisuustestiaineistoa. Tutkittavat täyttivät aineistonkeräysvuonna 12 vuotta ja olivat syntyneet vuosina 2002–2007. Lopullisessa analyysissä oli mukana 1843 tutkittavaa. Tutkittavat suorittivat fyysistekniset ominaisuustestit sen vuoden aikana, kun täyttivät 12 vuotta. Heidät jaoteltiin nykyisen ammattilaisstatuksensa perusteella kansainvälisen tason pelaajiin (ryhmä A), ammattilaispelaajiin (ryhmä B) ja muihin pelaajiin (ryhmä C). Ryhmien välisten ominaisuustestien keskiarvoerojen tarkasteluun käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia (ANOVA) ja ryhmien välisten erojen selvittämiseen monivertailutestiä Bonferroni-korjauksella.
A-ryhmän pelaajat saavuttivat 12-vuotiaina C-ryhmän pelaajia parempia tuloksia ketteryydessä, syöttämisessä, pujottelussa, suunnanmuutospallossa sekä 20 ja 30 metrin lineaarinopeustesteissä (p<0,05). Erot C-ryhmän pelaajiin olivat suurimpia syöttämisessä (13 %) ja pujottelussa (9 %). Ikäluokan kansainvälisestä kärkitasosta tulokset olivat eniten jäljessä kevennyshypyssä (17 %) sekä 5 metrin lineaarinopeudessa (8 %). B-ryhmän pelaajat saavuttivat C-ryhmän pelaajia parempia tuloksia 12-vuotiaina ketteryydessä, pujottelussa, syöttämisessä, suunnanmuutospallossa ja kaikissa lineaarinopeustesteissä (p<0,05). Erot C-ryhmän pelaajiin olivat suurimpia suunnanmuutospallossa (6 %) ja pujottelussa (5 %). Ikäluokan kansainvälisestä kärkitasosta tulokset olivat eniten jäljessä kevennyshypyssä (20 %) ja syöttämisessä (14 %).
Yhteenvetona voidaan todeta, että ammattilaisstatuksen saavuttaneet pelaajat ovat 12-vuotiaina muita pelaajia edellä teknisissä ominaisuuksissa, nopeudessa ja ketteryydessä. Pelaajat ovat ikäluokan kansainvälistä kärkitasoa eniten jäljessä 12-vuotiaina vertikaalisuunnan räjähtävässä voimantuotossa, pallollisissa ominaisuuksissa sekä nopeudessa. Lisäksi testitulokset 12 vuoden iässä ennustavat pelaajien menestystä aikuisuudessa ja tukevat testien hyödyntämistä osana nuorten pelaajien suorituskyvyn arviointia ja lahjakkuuden tunnistamista jalkapallossa.
Football is one of the most popular sports in the world, with 265 million participants, making it especially difficult to reach the top level. Due to the global nature of the sport, vast sums of money circulate within football, and identifying and developing talented players from new generations is crucial in an increasingly competitive environment. The Huuhkaja- and Helmaripolku pathways serve as a shared platform for learning and knowledge-driven management in Finnish football, supporting player development within clubs. The aim is to improve the results of player development in Finland by uniting key stakeholders in football around the game. The goal of knowledge-driven management in player development is to create a scientific, evidence-based understanding of the factors required to reach the top level in Finnish football.
This master’s thesis aims to determine whether performance in physical and technical performance tests at the age of 12 predicts the likelihood of becoming a professional player in adulthood. The study utilized physical and technical test data collected during development monitoring events organized by the Sami Hyypiä Academy at the Eerikkilä Sports Institute. The subjects were 12 years old during the year of data collection and they were born between 2002 and 2007. In the final analysis, 1,843 subjects were included. The subjects performed physical and technical performance tests during the year they turned 12 years of age. They were categorized based on their current professional status into international-level players (group A), professional players (group B), and others (group C). A one-way analysis of variance (ANOVA) was used to examine the mean differences in ability tests between groups, and a post hoc multiple comparison test with the Bonferroni correction was applied to identify differences between groups.
At the age of 12, A-group players achieved significantly better results than C-group players in agility, passing, slalom dribbling, change-of-direction ball test, as well as in 20-m and 30-m linear sprint tests (p < 0.05). The largest differences in performance compared to C-group players were observed in passing (13 %) and slalom dribbling (9 %). When compared to the international top-level standards for this age group, the greatest performance deficits were found in the counter movement jump (17 %) and 5-m linear sprint (8 %). Similarly, B-group players outperformed C-group players at the age of 12 in agility, slalom dribbling, passing, change-of-direction ball test, and in all linear sprint tests (p < 0.05). The most notable differences compared to C-group players were observed in the change-of-direction ball test (6 %) and slalom dribbling (5 %). In comparison to the international top-level performance in this age group, the largest performance deficits were found in the squat jump (20 %) and passing (14 %). Based on these results, players who later achieved professional status were ahead of other players at the age of 12 in speed, agility, and technical skills. When compared to the international top level, professional-status players were behind in explosive vertical force production, speed, and technical skills at the age of 12. The results of physical and technical tests conducted at age 12 can predict future success in adulthood and support the use of performance tests as part of the assessment of young players' abilities and talent identification in football.
|
|---|