| Summary: | Merkittävä osa poplaulaja Taylor Swiftin miljoonista kuuntelijoista ja seuraajista ovat nuoria tyttöjä ja naisia, joille
Swift on myös inspiraatio ja roolimalli siitä, millaisia ihmisiä he haluaisivat olla. Tällaisten esikuvien vaikutus
sukupuoli- sekä parisuhdekäsityksiin on keskeinen, kuten myös musiikin vaikutus nuorten identiteetin
muodostamiseen. Parisuhteet ovat lisäksi toistuva teema Swiftin lyriikoissa. Miten Swiftin lyriikat kuvaavat
parisuhteita on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen kriittisesti sitä, miten
naisen toimijuutta heteroseksuaalisessa suhteessa kuvataan Swiftin laululyriikoissa hänen viimeisimmällä
albumillaan The Tortured Poets Department (2024), ja millaisia käsityksiä naiseudesta heteroseksuaalisessa
suhteessa nämä kuvaukset ilmentävät. Tutkimukseni aineisto koostuu kahdeksasta kappaleesta, joissa selkeimmin
kuvataan heteroseksuaalista suhdetta sen eri vaiheissa. Analyysimetodinani toimii kriittinen diskurssianalyysi,
tarkemmin ottaen Fairclough’n kolmiulotteinen malli, jossa tekstiä analysoidaan kielellisten elementtien lisäksi
huomioiden myös sen sosiokulttuurinen konteksti. Lisäksi hyödynnän Machinin kehittämiä kriittisen
diskurssianalyysin työkaluja erityisesti toimijuuden ja toiminnan analysoimiseen laululyriikoissa. Tulkitessani sitä,
mitä naisen toimijuus kertoo naisen roolista heteroseksuaalisessa suhteessa, tukeudun muodostamaani teoreettiseen
viitekehykseen. Tutkimuksessani havaitsin naisen toimijuuden parisuhteessa rajoittuvan tiettyihin osa-alueisiin, joita
ovat parisuhteen tavoittelu sekä sen emotionaalinen ylläpito. Naisen toimijuus vaikutti puuttuvan, kun päätettiin
parisuhteen tulevaisuuden suunnasta. Tällöin toimijuus oli lähes täysin miehellä. Havaitsemani kuvaukset naisen
toimijuudesta ilmentävät epätasa-arvoisia sukupuolirooleja heteroseksuaalisessa parisuhteessa, joiden mukaan
nainen on hiljaisesti hyväksyvä tunnetyöläinen, jonka elämän keskiössä ovat romanttisen rakkauden ja parisuhteen
tavoitteleminen. Tämä naiseuden kuvaus vaikutti sopivan populaarimusiikissa yleisesti esiintyviin kuvauksiin, joihin
vaikuttavat naisartistien kohtaamat rajoitukset musiikkiteollisuudessa. Lisäksi esille nousivat myös postfeminismin
sekä neoliberalismin mahdolliset vaikutukset Swiftin työhön, joiden esitän mahdollisesti myös heijastuvan hänen
lyriikoissaan. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä Swiftin lyriikoista sekä siitä, miten naisia kuvataan
populaarimusiikissa. Tämä on tärkeää, sillä populaarimusiikilla on merkittävä rooli yhteiskunnassa ja erityisesti
kehittyvien nuorten elämässä.
|
|---|