Aikuisiän lukivaikeuden vaikutus koulutusasteeseen, työllisyyteen ja työtyytyväisyyteen

Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus, ja se voi jatkua aikuisuuteen saakka vaikuttaen yksilön koulutukseen ja työelämään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, eroaako aikuisten, joilla on lukivaikeus, ja tyypillisten lukijoiden koulutusaste, työllisyys ja työtyytyväisyys toisistaan. Lisäksi tarkastelt...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Korhonen, Anni, Koski, Ranja
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Psykologian laitos, Department of Psychology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102047
Description
Summary:Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus, ja se voi jatkua aikuisuuteen saakka vaikuttaen yksilön koulutukseen ja työelämään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, eroaako aikuisten, joilla on lukivaikeus, ja tyypillisten lukijoiden koulutusaste, työllisyys ja työtyytyväisyys toisistaan. Lisäksi tarkasteltiin, onko lukemisen sujuvuus yhteydessä edellä mainittuihin muuttujiin lukivaikeusryhmän sisällä. Aikuisiän lukivaikeuden vaikutuksista koulutusasteeseen ja työllisyyteen on olemassa jonkin verran tutkimustietoa, mutta erityisesti säännönmukaisen ortografian kielissä, kuten suomen kielessä, tutkimusta on yhä melko vähän. Tämä tutkimus tuo myös uutta tietoa lukivaikeuden ja työtyytyväisyyden välisestä yhteydestä, jota ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella ja lukemisen sujuvuuden testillä osana Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia -tutkimushanketta. Kyselylomakkeeseen vuosina 2002–2004 vastasi 317 aikuista, joista 66:lla oli todettu lukivaikeus. Vuosina 1993–1996 suoritetun lukemisen sujuvuuden testitulokset oli saatavilla 48 lukivaikeusryhmään kuuluneelta. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin khiin neliö -testiä, t-testiä, Mann–Whitneyn U -testiä ja korrelaatioanalyyseja. Tulosten mukaan sekä lukivaikeus että lukivaikeusryhmän sisällä tarkasteltu lukemisen sujuvuus olivat yhteydessä alempaan koulutusasteeseen. Lukivaikeusryhmän peruskoulutus jäi useammin peruskoulun tai keskiasteen tasolle ja heillä oli harvemmin korkeakoulututkinto kuin tyypillisillä lukijoilla. Lukivaikeusryhmän sisällä havaittiin kohtalainen positiivinen yhteys lukemisen sujuvuuden ja ammatillisen koulutustason välillä. Työttömyyden ja työtyytyväisyyden osalta ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä eikä lukivaikeusryhmän sisällä. Tämä viittaa siihen, että lukutaito vaikuttaa enemmän koulutuspolkuun kuin työelämässä pärjäämiseen, mikä saattaa johtua siitä, että koulussa lukemisen ja kirjoittamisen taidoilla on suurempi merkitys kuin työelämässä. Työelämässä toimimisessa näkyi kuitenkin eroja, sillä lukivaikeusryhmässä oli enemmän yrittäjinä toimivia, mikä voi liittyä mahdollisuuteen muokata työnkuvaa omien vahvuuksien mukaan.