Lapsuuden liikuntaharrastusten yhteys aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen

TIIVISTELMÄ Natunen, J. & Pirinen, S. 2025. Lapsuuden liikuntaharrastusten yhteys aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu – tutkielma. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lapsuus- ja nuoruusi...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Natunen, Jukka, Pirinen, Severi
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102025
Description
Summary:TIIVISTELMÄ Natunen, J. & Pirinen, S. 2025. Lapsuuden liikuntaharrastusten yhteys aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu – tutkielma. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lapsuus- ja nuoruusiän liikunta- ja urheiluharrastukset ovat yhteydessä aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen. Tavoitteena oli selvittää, poikkeavatko erilaiset harrastettavat lajit tai harrastusten muodot toisistaan, kun tutkitaan niiden yhteyttä aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin Lasten sepelvaltimotautien riskitekijät -tutkimusta, jossa tutkitaan lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten riskitekijöiden sekä perimän vaikutusta aikuisiän sairastumisriskiin. Tässä tutkielmassa käytettiin vuoden 1983 ja vuosien 2018–2020 kenttätutkimuksen tietoja. Tämän pro gradu -tutkimuksen lopulliseen otokseen valikoitui 971 henkilöä, joista miehiä oli 381 ja naisia 590. Organisoituun liikuntaan osallistuminen dokumentoitiin vuoden 1983 tutkimuksessa käyttämällä itseraportoitua kyselyä. Vuoden 2018–2020 mittauspisteissä fyysistä aktiivisuutta mitattiin objektiivisesti ActiGraph –kiihtyvyysmittarilla. Liikuntalajien vaikutuksella aikuisiän reippaan ja raskaan intensiteetin aktiivisuuteen oli tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia (p=0.034). Eroavaisuuksia ei havaittu kevyen intensiteetin aktiivisuuteen tai kevyen sekä raskaan ja reippaan intensiteetin yhteenlaskettuun aktiivisuuteen. Parittaisissa vertailuissa liikuntalajien varianssien välisiä eroavaisuuksia havaittiin yhdessä monivertailutestissä (LSD). Korkean intensiteetin lajit olivat matalan intensiteetin lajeja paremmin yhteydessä aikuisuuden reippaan ja raskaan intensiteetin aktiivisuuteen (p=0.003). Lisäksi aikuisuuden kevyen, reippaan, ja raskaan intensiteetin aktiivisuuteen lajin intensiteetillä oli tutkimuksen mukaan yhteyttä (p=0.024). Aikuisuuden kevyen aktiivisuuden suhteen lajien intensiteetillä ei havaittu merkitystä. Lapsuudessa organisoidun liikunnan harrastajilla oli parempi yhteys aikuisuuden reippaaseen sekä raskaaseen aktiivisuuteen kuin omaehtoisesti harrastavilla (p<0.001). Aikuisuuden kevyeen aktiivisuuteen sekä kevyen, reippaan ja raskaan aktiivisuuden yhdistelmään tässä yhteydessä ei havaittu eroavaisuuksia. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että organisoitu liikuntaharrastaminen sekä korkean intensiteetin harrastaminen lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä aikuisuuden reippaaseen ja raskaaseen fyysiseen aktiivisuuteen, mutta lapsuuden ja nuoruuden harrastamisen piirteiden merkitykset pienenevät, mitä kevyempää aikuisuuden aktiivisuutta tarkastellaan. Tämä tutkimus antaa tietoa siihen, mitkä tekijät vaikuttavat aikuisuuden korkean intensiteetin liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimus antaa viitteitä siitä, minkä lajien jatkamiselle voi säilyä enemmän edellytyksiä aikuisuuteen. Lisäksi tulokset auttavat ymmärtämään, millaiselle aikuistoiminnalle urheiluseuroilla voisi olla kysyntää. Asiasanat: Fyysinen aktiivisuus, organisoitu liikunta, omaehtoinen liikunta, lapsuus, nuoruus, aikuisuus