| Summary: | Peltonen, Risto
Pohjoismaiden signaalitiedustelu kylmän sodan alkupuolella
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2025, 88 s.
Turvallisuus ja strateginen analyysi, pro gradu-tutkielma
Ohjaaja: Häkkinen, Teemu
Tässä pro gradu-tutkielmassa esitetään historiallinen kuvaus Pohjoismaiden – Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan – signaalitiedustelua kylmän sodan alkupuolella. Tämä epäsuora konflikti Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä käytiin poliittisin, propagandistisin, vakoilullisin ja taloudellisin keinoin, mutta se ei koskaan eskaloitunut suoraksi aseelliseksi yhteenotoksi, vaan päättyi Neuvostoliiton romahtamiseen. Tiedustelu oli yksi keskeisimmistä tavoista, joilla kylmää sotaa käytiin, ja erityisesti signaalitiedustelu (Sigint) nousi merkittävään asemaan.
Tutkimuksen kontekstina on Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian, koordinoima Neuvostoliittoon kohdistunut tiedustelutoiminta Euroopasta käsin. Pohjoismaiden merkitystä korosti niiden maantieteellinen sijainti, joka tarjosi strategisesti erinomaiset edellytykset Neuvostoliiton radioliikenteen seuraamiseen. Aiempi tutkimus on keskittynyt suurvaltojen, erityisesti Yhdysvaltojen, tiedusteluun, mutta viime vuosina on korostettu myös pienten ja keskisuurten valtioiden roolia tiedustelutiedon tuottajina. On esitetty, että signaalitiedustelun kokonaiskuva täydentyisi tarkastelemalla laajemmin myös Pohjoismaiden toimintaa tällä saralla.
Tutkimus perustuu systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen. Aihetta lähestytään historiallisen kontekstin kautta, mutta siihen yhdistetään tiedustelutoiminnan ja poliittisen tilanteen analyysiä. Ajallisesti tutkimus rajataan vuosille 1945–1965. Vaikka tutkimuksessa käsitellään laajaa kontekstia, keskiössä ovat kolme Skandinavian valtiota — Ruotsi, Norja ja Tanska, mikä mahdollistaa aiheen syvemmän tarkastelun gradun puitteissa.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Pohjoismaiden signaalitiedustelun muotoutumista kylmän sodan alkupuoliskolla maakohtaisesti, huomioiden niiden erityispiirteet ja asema osana laajempaa kansainvälistä tiedusteluverkostoa. Tulokset valottavat, miten nämä organisaatiot toimivat, miten ne tekivät yhteistyötä keskenään ja millä tavoin – Suomea lukuun ottamatta – ne integroituvat osaksi globaalia läntistä signaalitiedusteluverkostoa.
Suomen osalta tilanne oli monimutkaisempi: vaikka maa ei virallisesti ollut osa läntistä tiedusteluyhteistyötä, sen keräämää signaalitiedustelutietoa saattoi päätyi Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin ja Britanniaan, usein ilman, että Suomen tiedusteluhenkilöstö oli tietoinen asiasta.
Asiasanat: Signaalitiedustelu, kylmä sota, tiedustelun historia, Viestikoelaitos.
|
|---|