| Yhteenveto: | The aim of the study was to investigate the prevalence of upper respiratory symptoms and infections over a two-week period among marathon subjects and their matched controls. The study examined also pre-marathon risk factors that may increase the risk of infection. Among marathon runners, the relationship between serum (leukocytes, IL-1α, IL-1β, IL-4, IL-6, IL-10, IL-15, IL-23, IFN-γ, TNF-α) and saliva (COR, IgA) inflammatory markers and upper respiratory infections was investigated, as well as the impact of these markers on perceived physical and psychological recovery post-marathon. Upper respiratory tract infections (ARinf) are the most common health issue for athletes and in primary healthcare. High training loads and events like marathons can cause transient immune system disturbances, inflammation, and increase the risk of illness, particularly within 1–2 weeks after the event. Planning recovery is crucial for managing overall load and reducing illness risk.
Before the marathon and half-marathon, subjects provided nasal and saliva samples and participated in blood sampling and body composition measurements. After the event, saliva and blood samples were re-collected, and body composition was measured again. Recovery and infection symptoms were monitored on days 1, 7, and 14 post-event using questionnaires, nasal samples, and symptom diaries. The experimental group consisted of men (n=17) ja women (n=19) with a regular endurance sports background (more than 250 training hours per year). The primary training modality had to be running. The control group consisted of age- and gender-matched individuals (men n=14, women n=27) who engaged in less than 250 hours of exercise per year.
The results showed no statistically significant difference in infection prevalence between the experimental group (n=36) and the control group (n=41). However, a significant difference in ARinf symptoms was found between the groups (p = 0.006). Human rhinovirus was found in 89.3% of the positive nasal samples. Pre-marathon risk factors did not affect ARinf prevalence in the experimental group. In the half-marathon group, statistically significant associations were found between changes in inflammatory markers and ARinf: IL-4 (p = 0.009), IL-23 (p = 0.013), and TNF-α (p = 0.025). In the marathon group (n=10), significant associations were found between inflammatory markers (IL-1α, TNF-α, NEUT#) and recovery. In the half-marathon group (n=34), associations were found between IL-15, NEUT%, and recovery.
Contrary to previous studies, no higher incidence of ARinf cases was observed among marathon participants compared to the control group. However, the experimental group experienced more ARinf symptoms, which is likely explained by the fact that endurance athletes' symptoms are often related to factors other than viral infections. Marathon participation, travel, or large crowds did not affect ARinf prevalence. It is possible that ARinf cases in the experimental group were due to an acutely impaired immune system function, particularly in the week following the marathon. The association between inflammatory markers and recovery seems to be caused by the muscle damage and soreness induced by the performance.
Key words: upper respiratory tract infection, inflammatory marker, marathon, recovery
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ylähengitystieoireiden ja -infektioiden esiintyvyyttä kahden viikon aikana maratontapahtumaan osallistuvilla sekä heidän verrokeillansa. Lisäksi selvitettiin maratonia edeltäviä riskitekijöitä, jotka voivat lisätä infektioriskiä. Maratonjuoksijoilla tutkittiin seerumin ja syljen tulehdusmerkkiaineiden yhteyttä ylähengitystieinfektioihin sekä merkkiaineiden vaikutusta koettuun fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen maratonin jälkeen. Seerumista tarkasteltiin leukosyyttejä ja sytokiineja (IL-1α, IL-1β, IL-4, IL-6, IL-10, IL-15, IL-23, IFN-γ ja TNF-α) ja syljestä kortisolia ja IgA:ta. Ylähengitystieinfektiot (ARinf) ovat urheilijoiden ja perusterveydenhuollon yleisin terveysongelma. Suuret harjoitusrasitukset ja kilpailutapahtumat, kuten maraton, ja niihin liittyvä stressi voivat aiheuttaa ohimeneviä immuunijärjestelmän häiriöitä, tulehdusta sekä lisätä sairastumisriskiä erityisesti 1–2 viikon kuluessa kilpailusta. Palautumisen suunnittelu on tärkeää kokonaiskuormituksen ja sairastumisriskin hallinnassa.
Tutkittavat ottivat ennen maratonia tai puolimaratonia nenä- ja sylkinäytteen, ja osallistuivat verinäytteenottoon ja kehonkoostumuksen mittaukseen. Suorituksen jälkeen kerättiin uudelleen sylki- ja verinäytteet ja mitattiin kehonkoostumus. Palautumista ja infektio-oireita seurattiin 1., 7. ja 14. päivänä tapahtumasta kyselyillä, nenänäytteillä ja oirepäiväkirjoilla. Tutkimuksen koeryhmään osallistui säännöllisen kestävyysurheilutaustan (yli 250 harjoitustuntia vuodessa) omaavia miehiä (n=17) ja naisia (n=19). Ensisijaisen harjoitusmuodon tuli olla juoksu. Verrokkiryhmään kuului ikä- ja sukupuolikohdennettuja verrokkihenkilöitä (miehet n=14, naiset n=27), jotka harrastivat liikuntaa alle 250 tuntia vuodessa.
Tuloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa ylähengitystieinfektioiden esiintyvyydessä koe- (n=36) ja verrokkiryhmän (n=41) välillä, mutta ARinf-oireissa havaittiin merkitsevä ero ryhmien välillä (p = 0,006). Positiivisista nenänäytteistä 89,3 %:sta löytyi rinovirusta. Maratonia edeltävät riskitekijät eivät vaikuttaneet ARinf:n esiintyvyyteen koeryhmässä. Puolimaratonryhmässä havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tulehdusmerkkiaineiden muutoksen ja ARinf:n välillä: IL-4 (p = 0,009), IL-23 (p = 0,013) ja TNF-α (p = 0,025). Maratonryhmässä (n=10) tulehdusmerkkiaineiden (IL-1α, TNF-α, NEUT#) ja palautumisen välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Puolimaratonryhmässä (n=34) yhteyksiä oli IL-15:n, NEUT%:n ja palautumisen välillä.
Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, maratonille osallistuvilla ei havaittu enemmän ARinf-tapauksia kuin verrokeilla. Koeryhmässä esiintyi kuitenkin enemmän ARinf-oireita, mikä todennäköisesti selittyy kestävyysurheilijoiden oireiden liittyvän muihin tekijöihin kuin virusinfektioihin. Maratontapahtumaan osallistuminen, matkustaminen tai suuret väkijoukot eivät vaikuttaneet ARinf:n esiintyvyyteen. On mahdollista, että koeryhmän ARinf-tapaukset johtuivat immuunijärjestelmän akuutisti heikentyneestä toiminnasta. Tulehdusmerkkiaineiden yhteys palautumiseen näyttäisi johtuvan suorituksen aiheuttamista lihasvaurioista ja lihaskivusta.
Asiasanat: ylähengitystieinfektio, tulehdusmerkkiaine, maraton, palautuminen
|
|---|