Immigrants’ perceptions of Finnish language immersion, exposure and the role of English in Finland

Kielelle altistuminen on yksi toisen kielen oppimisen tärkeistä osa-alueista. Jotta kieltä voi oppia tehokkaasti, on tärkeää altistua autenttiselle kielelle monipuolisesti. Tähän kuuluu lukeminen, kuunteleminen ja näiden yhdistyminen esimerkiksi television katselussa tekstitysten kanssa. Kielitaito...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Salihu, Andi
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:eng
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101987
Description
Summary:Kielelle altistuminen on yksi toisen kielen oppimisen tärkeistä osa-alueista. Jotta kieltä voi oppia tehokkaasti, on tärkeää altistua autenttiselle kielelle monipuolisesti. Tähän kuuluu lukeminen, kuunteleminen ja näiden yhdistyminen esimerkiksi television katselussa tekstitysten kanssa. Kielitaito voi olla ratkaisevan tärkeää ja merkityksellistä maahanmuuttajille, joille paikallisen kielen oppiminen voi toimia siltana uuteen kulttuuriin. Suomessa maahanmuutto on lisääntynyt viimeisen 30 vuoden aikana huomattavasti, minkä myötä suomi toisena kielenä -opetus on yhä merkityksellisemmässä asemassa. Tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään kuinka paljon ja millä tavoin aikuiset maahanmuuttajat, jotka opiskelevat suomea toisena kielenä (S2), altistuvat suomen kielelle formaalin luokkahuoneopetuksen ulkopuolella. Lisäksi tutkielma tarkastelee englannin kielen näkyvyyttä S2-oppijoiden arjessa sekä sen mahdollisia vaikutuksia suomen kielen oppimiseen. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka jaettiin sähköpostin välityksellä keskeisille kotoutumiskoulutusta järjestäville tahoille sekä useille S2-opetusta järjestäville oppilaitoksille ympäri Suomea. Kyselyyn vastasi 203 aikuista maahanmuuttajaa, jotka opiskelevat suomea toisena kielenä. Kysymykset koostuivat monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä ja niitä tarkasteltiin sekä määrällisen että laadullisen temaattisen analyysin keinoin. Tulosten mukaan suomen kielelle altistutaan luokkahuoneen ulkopuolella jokseenkin vähän, mutta sen koetaan silti usein olevan hyödyllistä. Toisaalta useat vastaajat kokivat suomen olevan jopa tarpeetonta suomalaisessa yhteiskunnassa pärjäämiselle. Englannin rooli oli tässä yhteydessä keskeinen ja sen koettiin olevan riittävä työskentelyyn ja jokapäiväisiin kanssakäymisiin. Vastaajat kokivat suomea ensikielenä puhuvien asenteet mahdollisesti heikkoa suomen kielen tasoa kohtaan turhauttavina. Tämän lisäksi he kokivat, että natiivit puhujat toistuvasti pyrkivät vaihtamaan keskustelukielen englantiin. Toisaalta englanti nähtiin myös etenkin maahanmuuttoprosessin alkuvaiheissa elintärkeänä työkaluna, jolla voi päästä vauhtiin suomen opiskelussa ja integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkielman tulokset voivat toimia hyödyllisenä tietona etenkin S2-opettajille, ja auttaa heitä ymmärtämään paremmin maahanmuuttajataustaisten S2-oppijoiden kielenoppimistottumuksia sekä heidän suhdettaan englantiin suomen kielen oppimisprosessissa.