| Yhteenveto: | Tässä kandidaatintutkielmassa selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia Ukrainan sodasta paenneiden lasten traumojen näyttäytymisestä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sotatraumat ja niistä johtuvat emotionaaliset, psyykkiset ja fyysiset vaikutukset heijastuvat varhaiskasvatukseen, sekä miten opettajat ovat näitä tukeneet. Aihe on ajankohtainen, sillä Suomessa on kasvava määrä sotaa paenneita lapsia, joiden tausta vaikuttaa varhaiskasvatuksen käytäntöihin ja pedagogisiin ratkaisuihin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja varhaiskasvatuksen opettajille. Aineiston analyysissä sovellettiin sisällönanalyysiä, jossa tunnistettiin tärkeimmät teemat ja haasteet, joita trauma tai traumaattinen kriisi ja niistä johtuvat vaikutukset tuovat varhaiskasvatuksen arkeen. Tulosten mukaan sotaa paenneiden lasten traumat näyttäytyivät erityisesti käyttäytymisen- ja keskittymisen haasteina, sekä emotionaalisina kuormitustekijöinä. Varhaiskasvatuksen opettajat kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta ja tukea, jotta he pystyvät tarjoamaan lapsille asianmukaista tukea. Lisäksi on tärkeää kehittää varhaiskasvatuksen käytäntöjä, jotka tukevat lasten resilienssin kehittymistä. Opettajan rooli on keskeinen traumatisoituneiden lasten tukemisessa. Heidän on oltava valmiita kohtaamaan monimuotoisia ja haastavia tilanteita, jotka edellyttävät joustavuutta ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä.
This bachelor's thesis explores early childhood education teachers’ experiences regarding the manifestations of trauma in children who have fled the war in Ukraine within the context of Finnish early childhood education. The aim of the study was to investigate how war-related trauma and its emotional, psychological, and physical effects are reflected in early education settings, as well as how teachers have supported children affected by such experiences. The topic is timely, as there is a growing number of children in Finland who have fled from war zones, and their backgrounds influence educational practices and pedagogical decisions in early childhood education.
The study was conducted as a qualitative research project using semi-structured interviews with early childhood education teachers. The data was analyzed through content analysis, identifying key themes and challenges that trauma or traumatic crises and their consequences bring into the everyday practices of early education.
According to the findings, the traumas of children who fled the war were particularly evident in behavioral and concentration difficulties, as well as in emotional strain. The teachers expressed a need for more training and support to be able to provide appropriate care for these children. Additionally, it is essential to develop practices within early childhood education that promote the development of children's resilience. The role of the teacher is crucial in supporting traumatized children; they must be prepared to face complex and challenging situations that require flexibility and continuous professional development.
|
|---|