| Summary: | Nordström, J. & Nyström, O. 2025. Iän, sukupuolen sekä perheen sosioekonomisen aseman yhteydet 3.–6.-luokkalaisten lasten omaehtoiseen liikuntaan. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 36s., 3 liitettä.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää iän, sukupuolen ja perheen sosioekonomisen aseman yhteyksiä 3.–6.-luokkalaisten suomalaisten lasten omaehtoisen liikunnan määrään. Omaehtoisella liikunnalla viitataan organisoidun liikuntaharrastamisen ulkopuolella tapahtuvaan liikuntaan, kuten pihapeleihin ja lenkkeilyyn. Useimmiten yksilö toteuttaa omaehtoista liikuntaa joko yksin tai yhdessä muiden kanssa, omasta halusta ja mielenkiinnosta. Aiheen valinta perustui tarpeeseen ymmärtää omaehtoista liikuntaa paremmin, sillä sitä on tähän mennessä tutkittu ohjattuun liikuntaan verrattuna hämmästyttävän vähän Suomessa. Omaehtoinen liikunta on kuitenkin osoittautunut olevan tärkeä osa lasten fyysistä aktiivisuutta. Tutkielma pyrki täten paikkaamaan siihen liittyvää tiedonpuutetta lasten fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi.
Tutkielman aineisto perustui kansalliseen Taiturit-tutkimukseen, joka kerättiin kyselytutkimuksena vuosina 2021–2023. Taiturit-tutkimukseen osallistui 932 3.–6.-luokkalaista lasta, joista 613 otettiin mukaan tutkielmamme lopulliseen tarkasteluun. Tästä kohdejoukosta 300 oli poikia ja 311 tyttöjä sekä 2 muunsukupuolista tai lasta, jotka eivät halunneet kertoa sukupuoltaan. Lasten omaehtoisen liikunnan määrää tarkasteltiin huoltajien täyttämän taustakyselyn pohjalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin Bronfenbrennerin ekologista systeemiteoriaa, joka tarjoaa viitekehyksen lapsen kehityksen tarkasteluun. Kyseisen teorian mukaan ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Keskeisiä käsitteitä olivat omaehtoinen liikunta, sukupuoli, ikä ja huoltajien koulutustaso. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 28 -ohjelmalla. Analyysimenetelmänä käytettiin Kruskall-Wallisin sekä Mann-Whitney U -testejä, joiden avulla tarkasteltiin yhteyksiä eri muuttujien välillä. Kuvailevan tiedon saamiseksi toteutimme myös keskiarvovertailuja.
Tulokset osoittivat, että iällä ja sukupuolella on yhteyttä lasten omaehtoiseen liikuntaan. Nuoremmat lapset liikkuivat enemmän omaehtoisesti kuin vanhemmat lapset. Etenkin tyttöjen kohdalla ikä näyttäisi olevan merkittävä omaehtoisen liikunnan määrää määrittävä tekijä. Poikien omaehtoisen liikunnan määrän havaittiin olevan tyttöjä suurempi. Perheen sosioekonomisella asemalla ei tutkimuksemme tulosten perusteella ollut merkittävää osuutta omaehtoisen liikunnan määrän määrittämisessä. Keskitasoa korkeamman tulotason perheestä tulevat lapset harrastivat eniten omaehtoista liikuntaa, ja tuloluokkien ääripäät puolestaan vähemmän.
Lasten fyysistä aktiivisuutta edistävissä ohjelmissa on siis syytä kiinnittää erityistä huomiota tuloluokkien molempiin ääripäihin kuuluviin perheisiin sekä myös iän tuomiin muutoksiin, etenkin tytöillä.
Asiasanat: omaehtoinen liikunta, ei-ohjattu liikunta, perhe, sosioekonominen asema, ikä, sukupuoli
|
|---|