Liz Braswellin Tyttö ja lasikenkä patriarkaalisen prinsessasadun uudelleenkirjoitus feministisen kritiikin valossa

Tarkastelen tutkielmassani Liz Braswellin nuortenromaania Tyttö ja lasikenkä (2021), joka on uudelleenkirjoitus Disneyn piirroselokuvasta Tuhkimo (1950). Tutkielmassani analysoin teoksen uudelleenkirjoitettujen hahmojen roolitusta suhteessa länsimaiseen satuperinteeseen. Hahmojen analysoinnin lisäks...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Paloniemi, Annika
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101924
Description
Summary:Tarkastelen tutkielmassani Liz Braswellin nuortenromaania Tyttö ja lasikenkä (2021), joka on uudelleenkirjoitus Disneyn piirroselokuvasta Tuhkimo (1950). Tutkielmassani analysoin teoksen uudelleenkirjoitettujen hahmojen roolitusta suhteessa länsimaiseen satuperinteeseen. Hahmojen analysoinnin lisäksi kiinnitän huomiota siihen, miten uudelleenkirjoitus pyrkii purkamaan klassisen prinsessasadun patriarkaalisuutta. Analyysissani käsittelen kolmea teoksen keskeistä henkilöhahmoa: Tuhkimoa, prinssi Charlesia ja herttuatar Genevieveä. Tutkielmassani hyödynnän satututkimusta sekä feminististä teoriaa. Satututkimuksen puolelta käytän käsitteitä kuten prinsessasatu, ihmesatu ja satumotiivi. Feministisen teorian kannalta keskeiset käyttämäni käsitteet ovat esimerkiksi naiskuva ja “soft feminism”, jonka olen vapaasti suomentanut muotoon pehmennetty feminismi. Pehmennetty feminismi on vahvasti liitoksissa uusliberalistiseen populaarikulttuuriin ja se yrittää väittää olevansa feminismin autenttisin muoto. Tutkielmassani pyrin osoittamaan, että näennäisesti feministiseltä uudelleenkirjoitukselta vaikuttava Tyttö ja lasikenkä ei kestä lähempää tarkastelua feministisen kritiikin valossa, vaan tosiasiassa teos edustaa pehmennettyä feminismiä.