| Yhteenveto: | As the population ages, maintaining a sufficient quality of life becomes an important public health goal so that the later years of life retain their dignity. Regarding quality of life, a sense of meaning, maintaining social relationships, and experiencing well-being regardless of one’s objective state of health are essential. Health literacy refers to an individual’s ability to find, understand, appraise, and apply health information. Sufficient health literacy enables independent health-related decision-making, whereas insufficient health literacy weakens autonomy and limits independence, freedom, and self-worth. The association between health literacy and quality of life has not been studied in the older community-dwelling Finnish population. This master’s thesis examines whether health literacy is associated with quality of life and changes in quality of life over a four-year follow-up period.
Data from the AGNES study were utilized in this thesis. Data were used from three collection points, and it was gathered in 2017–2018, 2020, and 2021–2022. The association between health literacy and quality of life was examined in a cross-sectional setting using data from the study baseline (n=934). Changes in quality of life among persons with different health literacy levels (insufficient, problematic, sufficient) were examined by comparing the changes in quality of life scores between the three data collection points (n=557). The participants were 75-, 80-, and 85-year-old community-dwelling older adults living in the Jyväskylä region. Quality of life was assessed using the OPQOL-brief instrument and health literacy was assessed using the HLS-EU-Q16 instrument.
Among all participants, 111 had insufficient, 331 had problematic, and 500 had sufficient health literacy. Higher health literacy was associated with better quality of life, and this association remained when controlled for age, gender, education, and self-reported financial situation (β 0.33, p<0.001, R²=0.190). The mean quality of life scores declined over time in all health literacy categories (p<0.001). The quality of life scores differed significantly between all health literacy level categories in all comparisons (p<0.001, η²=0.148). There was no statistically significant interaction between time and health literacy level (p=0.632). The pairwise comparison revealed that the differences in quality of life between the health literacy categories were all statistically significant (p-values <0.001). The quality of life scores were highest in the sufficient health literacy category and declined progressively when examining the results in the problematic health literacy category and lastly in the insufficient health literacy category.
Higher health literacy was associated with better quality of life in older adults, and the differences between health literacy levels were also consistent in the follow-up. Better health literacy can help maintain autonomy in personal health promotion and enable more efficient use of health-related resources. Sufficient health literacy can also strengthen one's self-efficacy and act as a source of empowerment, which can positively affect quality of life. Improving health literacy should be a public health goal, which could also have a positive effect on other health variables.
Väestön ikääntyessä hyvä elämänlaatu on tärkeä kansanterveydellinen tavoite, jotta elämän viimeisetkin vuodet olisivat arvokkaita. Elämänlaadun kannalta oleellista on merkitykselliseltä tuntuva elämä, ihmissuhteiden säilyminen ja kokemus hyvinvoinnista objektiivisesta terveydentilasta huolimatta. Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan yksilön kykyä hankkia, ymmärtää, arvioida ja hyödyntää terveyteen liittyvää tietoa. Riittävä terveyden lukutaito mahdollistaa itsenäisen päätöksenteon omaan terveyteen liittyen, ja vastaavasti heikko terveyden lukutaito heikentää autonomiaa rajoittaen yksilön itsenäisyyttä, vapautta ja arvokkuuden tunnetta. Terveyden lukutaidon yhteyttä elämänlaatuun ei ole aiemmin tutkittu väestötasolla suomalaisella iäkkäällä otoksella. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, onko terveyden lukutaito yhteydessä elämänlaatuun ja elämänlaadun muutoksiin neljän vuoden seurannassa.
Tutkielmassa hyödynnettiin AGNES-tutkimushankkeen vuosina 2017–2018, 2020 ja 2021–2022 kerättyä aineistoa. Terveyden lukutaidon ja elämänlaadun yhteyttä tutkittiin poikkileikkaustutkimuksena aineiston ensimmäisen aineistonkeruun datasta (n=934). Elämänlaadun muutosta terveyden lukutaidon luokissa (riittämätön, ongelmallinen, riittävä) tutkittiin vertailemalla elämänlaadun pistemäärien muutosta kolmen seurantapisteen välillä (n=557). Tutkittavat olivat 75-, 80- ja 85-vuotiaita itsenäisesti Jyväskylässä asuvia henkilöitä. Elämänlaatua arvioitiin OPQOL-brief-mittarilla ja terveyden lukutaitoa HLS-EU-Q16-mittarilla.
Tutkittavista 111:llä oli riittämätön, 331:llä ongelmallinen ja 500:lla riittävä terveyden lukutaito. Parempi terveyden lukutaito oli yhteydessä parempaan elämänlaatuun, ja yhteys säilyi ikäryhmällä, sukupuolella, koulutuksella ja itsearvioidulla taloudellisella tilanteella vakioimisen jälkeen (β 0,33, p<0,001, R²=0,190). Elämänlaatu heikkeni ajan myötä jokaisessa terveyden lukutaidon luokassa (p<0,001). Elämänlaadun pistemäärät erosivat kaikkien kolmen terveyden lukutaidon tasojen välillä (p=<0,001, η²=0,148). Ajalla ja terveyden lukutaidon tasolla ei havaittu yhdysvaikutusta (p=0,632). Parittaisten erojen vertailun perusteella jokaisen ryhmän elämänlaatu erosi toisista tilastollisesti merkitsevästi (p-arvot <0,001). Elämänlaadun pistemäärät laskivat asteittain siirryttäessä riittävän terveyden lukutaidon ryhmästä tarkastelemaan ongelmallisen ja edelleen riittämättömän terveyden lukutaidon ryhmää.
Iäkkäiden henkilöiden parempi terveyden lukutaito on yhteydessä parempaan elämänlaatuun, ja erot terveyden lukutaidon ryhmien välillä säilyvät myös seurannassa. Parempi terveyden lukutaito voi auttaa säilyttämään itsenäisen toimijuuden oman terveyden edistämisessä ja auttaa hyödyntämään terveyteen liittyviä resursseja tehokkaammin. Se voi lisäksi vahvistaa minäpystyvyyttä ja toimia voimaantumisen lähteenä, mikä voi heijastua myönteisesti elämänlaatuun. Terveyden lukutaidon kehittämisen tulisi olla yksi kansanterveydellinen tavoite, jonka avulla olisi mahdollista vaikuttaa myönteisesti myös muihin terveysmuuttujiin.
|
|---|