| Summary: | Suomea äidinkielenään puhuvien englannin kielen käyttöön liittyy usein käyttötilanteiden välttelyä, arkuutta, liiallista itsekriittisyyttä sekä oman kielitaidon vähättelyä. Suomalainen näkemys omasta englannin kielen taidosta (katso esimerkiksi Leppänen et al. 2011, Paakki 2023) mukaan olevan erittäin, ja suomalainen tapa lausua englantia koetaan nolona. Nämä ilmiöt kuuluvat kieliahdistuksen (foreign language anxiety, FLA) oirekirjoon. Kieliahdistus ilmenee lukuisin eri tavoin niin psyykkisinä kuin fyysisinäkin oireina. Myös kieliahdistuksen syyt ovat moninaiset ja jakautuvat kolmeen osaan: akateemisiin syihin, kuten arviointiin, kognitiivisiin syihin, kuten heikkoon itsetuntoon ja sosiaalisiin syihin, kuten nolatuksi tulemisen pelkoon (MacIntyre 2017: 21). Vieraiden kielten luokkahuoneissa oppilaiden kokema kieliahdistus on yleistä ja koskettaa oppilaita osaamistasosta riippumatta. Vaikka kieliahdistusta on tutkittu maailmalla jo 1970-luvulta lähtien (Horwitz 2010: 165), on sen tutkiminen suomalaisessa kontekstissa rajoittunut lähinnä 2010-luvulta eteenpäin julkaistuihin kandidaatin- ja maisterintutkielmiin. Myöskään peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus 2014) eivät käsittele kieliahdistusta lainkaan.
Tämä opinnäytetyö sisältää yhteensä yhdeksän minioppitunnin mittaisen opetusmateriaalipaketin suomalaiseen yläkouluun. Paketti esittelee oppilaille kieliahdistuksen ilmiötä, syitä ja seurauksia osoittaen, että onnistunut kommunikaatio vieraalla kielellä ei vaadi kielen täydellistä hallintaa. Oppitunnit käsittelevät myös ulkomaalaisten havaintoja suomalaisten englannin kielen taidosta näyttäen, että suomalaisia kritisoivat eniten suomalaiset itse. Paketin tavoitteena on tarjota oppilaille keinoja kehittää itsestään luottavaisia ja itselleen armollisia englannin kielen käyttäjiä, jotka lähestyvät kielenkäyttötilanteita optimistisella asenteella. Tämä toteutuu erilaisten keskustelu- ja reflektioaktiviteettien avulla.
|
|---|